Elsan kesäterveiset: Terveysintoilija epäonnistui suunnitelmissaan

Terveisiä menneeltä lomalta!

Oletko koskaan halunnut saada läheiset ihmiset innostumaan terveellisistä elämäntavoista – ehkä vähän väkisin? Itse yritin juurikin tätä kesälomallani: sain nimittäin neronleimauksen, että haluan järjestää mieheni perheelle kunnon terveysleirin! Aivan, juuri sen – terveysleirin. En tietenkään kiduttaakseni, vaan ihan puhtaasta välittämisestä, tietenkin!

Terveyshifistelijän leiri ei innostakaan

Tiedossa piti olla terveellistä ruokaa, alkoholittomia drinkkejä, kehonpainotreeniä, meditointia, laiturijoogaa auringon laskussa ja sokerittomia herkkuja. Fiilistelin ja hypetin tätä töissäkin, ja uhosin raportoida blogiimme tuloksista. Kuvittelin, että leirille osallistuneet vuolaasti kiittelisivät upeaa ja täysin uudistunutta oloaan, ja kuinka se varmasti innostaisi lukijoita kokeilemaan samaa. Olin jo etukäteen puhunut kaikki perheenjäsenet ympäri mukaan loistavaan ideaan ja kaikki myöntyivät, tosin varmaan saadakseen yli-innokkaan terveyslähettilään hiljaiseksi.

Terveysviikko oli suunniteltu heinäkuun viimeiselle viikolle. Mutta suunnitelmamme menivät uusiksi ja viikko vaihtui neljään päivään, joista kolme saimme viettää isolla porukalla. Myös kolme pientä lasta järjestivät omia normaaleja haasteitaan, joten ”leiriaika” jäi hyvin lyhyeksi ja kyky toimia järkevästi ja organisoidusti oli viety, varsinkin itseltäni. Kolmanneksi kaikki olivat jo henkisesti varautuneet meidän tuloon käymällä pizzalla ja jätskillä, mikä nauratti itseäni kyllä suuresti.

Ennakkovarautuminen ei naurattanut herkuttelun vuoksi, vaan sen takia, kuinka ihmiset ajattelevat, kun tulen  mökille rentoutumaan heidän kanssaan. 

Myös valmentaja sai tärkeitä oivalluksia

Pysähdyin ja tajusin, että ehkä muut eivät olekaan yhtä innostuneita tästä leiristä oikeasti kuin minä. Ehkä omat energiat eivät riitäkään tekemään kaikille jokaista ateriaa, mitä olin mielessäni romantisoinut. Päätin vaitonaisesti päästää irti tästä omasta kuvitellusta täydellisestä leiriviikosta ja antaa kaikille mahdollisuuden toteuttaa oman näköistä lomaa, silläkin uhalla että minun täytyisi myöntää tappioni töissä.

Aluksi luulin, että toivo oli täysin menetetty, mutta lopulta tajusinkin kuinka muut olivat itse asiassa paljon innokkaampia vaalimaan omaa hyvinvointiaan omalla tahdillaan, kun en hengittänyt kenenkään niskaan.

Kaapit itse asiassa notkuivat terveellisiä ruokia anoppini toimesta ja muutkin osasivat tehdä ”standardieni” mukaista ruokaa. Jo ensimmäisenä iltana minua pyydettiin kuin pyydettiinkin tekemään meille yhteistreeni.

Päätin ottaa leikkimielisen vaihteen päälle ja ison osan lämmittelyliikkeistä näytti super suloinen 3-vuotias kälyn tyttö. Kehoa herättelevä kehonpainotreeni tehtiin lapsia leikittäessä samalla, joten aikaa kului ja taukoja tuli todella paljon, mutta se ei estänyt meitä tekemästä treeniä loppuun. Mieheni halusi vetää meille vielä iltajoogan laiturilla, minkä hän muisti ulkoa meidän Lifted FIT -valmennuksesta ja joogasimme naurun kera kunnes hyttyset söivät meidät elävältä.

Pienillä teoilla on suuria vaikutuksia

Seuraavalle päivälle toivottiin uutta treeniä ja joogaa. Ja näin tapahtui kaikkina kolmena päivänä lasten päiväuni- sekä iltauniaikaan.

”Kunpa asuisitte naapurissa niin voisimme treenata yhdessä useammin.”, ”Ryhti parani heti”, ”Joogata voisi useamminkin ” Yllättävän tehokas treeni vaikka olikin hauskaa.” , ”Tämä ruoka on todella hyvää! ” Oli mieleeni painuneita lausahduksia näiden päivien aikana.

Sokerilakko, aamujoogat, meditaatiohetket ja tipattomuus eivät onnistuneet, mutta ehkä hyvä niin. Muistin taas näiden päivien jälkeen kuinka ihan oikeasti jo pienillä teoilla on suuri vaikutus hyvinvointiin. Kaappien sisältö auttoi kaikkia tekemään terveellistä ruokaa. Kasviksia syötiin paljon ja liikuimme.

Ja vaikka en pystynyt estämään jäätelön lisäämistä banaanikananmuna -piirakan päälle, enkä oluen juontia lounaalla, eikä elämää mullistavaa uudelleensyntymistä saatu aikaiseksi kenellekään, niin uskon vahvasti, että tästä oli paljon enemmän iloa kaikille kuin alkuperäisestä suunnitelmastani.

Ainakin meininki oli rento ja se tuntui lomalta. Minunlaisille yli-innokkaille terveyslähettiläille muistutuksena (meitä on monta), että innostamisen ja pakottamisen raja voi olla hyvinkin ohut, kun kyseessä on läheiset ihmiset, joille toivomme parasta.

Voimme hyvin olla innostuneita omista tavoistamme ja ehdottaa hyviä vaihtoehtoja sekä toimia esimerkkinä, mutta annetaan myös läheisten ihmisten löytää innostus sisältä päin. Pakottamisella vain työnnämme muita pois läheltämme. Joten jos vihjailen ensi kesälle uutta terveysleiriä, niin pysäyttäkää minut!!! 🙂

Terveysleirillä suoritetun ihmiskokeen johtopäätöksenä voin sanoa seuraavat asiat:

– Kehonpainoharjoittelu on muidenkin mielestä kivaa ja tehokasta.
– Terveellinen ruoka on hyvää, myös muiden mielestä. En elä omassa harhamaailmassa.
– Myös toiset osaavat tehdä terveellistä ja todella hyvää ruokaa.
– Jos kasviksia on kaapissa paljon ja täytyy syödä pois ennen kuin ne pilaantuvat, niin niitä tulee syötyä runsaasti.
– Herkutella voi monella eri tavalla. Ja edes vähän parempi on parempi kuin surkea vaihtoehto. = Banaanikananmunapiirakka jäätelöllä on parempi kuin viineri ja jäätelö.
– Pienin askelin onnistuu.
– Omaa tapaa ei kannata tunkea toisten kurkusta väkisin alas.
– Jokaisen on hauskaa innostua itse.
– Joogata kannattaa ulkona ennen kuin aurinko laskee. Sen jälkeen iskevät hyttyset!

Energistä alkavaa syksyä kaikille!
Coach Elsa

 

Scroll to Top