Milloin saa syödä? – Tietoa ruokailun ajoittamisesta

Syömisen ajoittaminen on keskustelua herättävä aihe niin terveyspiireissä, laihduttajien keskuudessa kuin omien perheenjäsenten kanssa keskustellessa. Ruoka-ajat nostattavat tunteita, mutta onko asiaan olemassa vain yksi ainoa totuus? Pitäisikö syödä vain vähän kahden tunnin välein vai ruokkia itseään isommilla aterioilla kuuden tunnin välein? Hiilareita illalla vai aamulla? Iso aamiainen vai tuhti illallinen? Kysymysten lista on loputon, ja eriäviä mielipiteitä löytyy varmasti joka lähtöön.

Esimerkiksi aamiaisesta on ollut (oli?) pitkään vallalla käsitys, että se olisi päivän tärkein ateria. Useiden tutkimusten mukaan aamiaista syövät ovat laihempia, elävät pidempään ja heillä on muutenkin ylivertainen meininki verrattuna niihin, jotka eivät aamiaista syö! Onko asia siis tällä ratkaistu?

Nämä tutkimukset koostuivat yleensä kuitenkin väestötason datasta, jota tarkemmin tutkittaessa voidaan huomata, että tutkimuksissa aamiaista syöneet elivät ja söivät muutenkin terveellisemmin. Ne, joilta aamuisin syöminen taas jäi väliin, söivät kokonaisuudessaan epäterveellisemmin; he söivät vähemmän kasviksia, korvasivat aamiaista  aamupäivän mittaan epäterveellisillä snackeilla ja saattoivat sortua ylensyöntiin lounaalla. Erottava tekijä lihomisen ja terveyshaittojen takana ei siis olekaan milloin syödään, vaan mitä syödään, ja kuinka paljon syödään.

Ravinnon ajoittamisesta ei kannatakaan tehdä itselleen liian vaikeaa, sillä asiasta stressaaminen syö helposti kaikki hyödyt – tiesithän, että korkeat stressitasot esimerkiksi vähentävät rasvanpolttoa ja lihasten kasvua! Eri ruokarytmeillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Kun syö usein ja vähän, ei ole riskiä syödä itseään ähkyyn. Toisaalta aterioita joutuu valmistelemaan paljon etukäteen tai saattamaan itsensä kahviloiden ja kioskien valikoimien armoille. Myös happohyökkäyksiä hampaisiin tulee useammin. Isoja aterioita syödessä taas valmistelutyötä on vähemmän, mutta etenkin lounaspaikan tulee olla riittävän hyvin varusteltu. Harvojen isojen aterioiden kanssa saattaa tulla haasteeksi riittävä proteiinin saanti, koska vain pari isoa ateriaa päivän aikana syödessä voi tuntua luonnottomalta yrittää tunkea niille massiivisia määriä proteiininlähteitä.

Liftedin suositus on, että etsit itsellesi juuri sinun päiväohjelmaasi ja liikunnallisiin tavoitteisiisi sopivan ruokarytmin. Oli se sitten ruokaa parin tunnin tai kuuden tunnin välein, tärkeämpää on se, mitä syöt. Suosi siis kaikilla aterioillasi paljon kasviksia, tasapainoista eri rasvojen saantia ja riittävästi hyvälaatuista proteiinia. Vältä liikaa punaista lihaa tai lihajalosteita ja muista nauttia myös hyvälaatuisia hiilihydraatteja liikunnan yhteydessä.

Pyri kuitenkin pitämään itsellesi muodostamasi rytmi päivästä toiseen, sillä keho tottuu olemaan nälkäinen tiettyihin aikoihin. Rytmistä poikkeaminen voi aiheuttaa yllättäviä nälkäpiikkejä, jotka ovat aina vaaran paikkoja epäterveellisiin vaihtoehtoihin sortumisen suhteen.

Scroll to Top