Miten sinulla on tapana puhua itsellesi? Rohkaisetko ja kannustatko itseäsi vai oletko kenties itsesi pahin kriitikko? Sisäinen puhe on usein tiedostamattomalla tasolla tapahtuvaa, automaattista puhetta itsellemme. Emme välttämättä tule edes ajatelleeksi, miten sisäinen puheemme vaikuttaa mielialaamme ja itsetuntoomme.
Miten sinä puhut itsellesi? Sisäinen puheemme voi joko nostaa meitä ylös tai painaa meitä alaspäin. Siksi on tärkeää opetella puhumaan itselleen rohkaisun sanoja ja pohtia, mitä sanoisi hyvälle ystävälle vastaavassa tilanteessa.
Taito, jota voi ja kannattaa harjoitella ja vahvistaa
Kaikki lähtee oman sisäisen puheen tunnistamisesta, etäisyyden ottamisesta omiin ajatuksiin ja negatiivisten ajatusten kyseenalaistamisesta. Ajatusten virtaa ei välttämättä voida pysäyttää, mutta sitä voi oppia havainnoimaan ja omaan suhtautumistapaan voi vaikuttaa. Saattaa olla, että sisäinen puheesi on jo nyt pääosin ystävällistä ja sinun on kohtuullisen helppoa tarkastella elämässäsi tapahtuvia asioita sekä itseäsi myönteisessä valossa. Jos näin on, niin onneksi olkoon – tämä on hieno asia ja todellinen voimavara!
Sisäinen puhe voi kuitenkin myös olla korostuneen lannistavaa ja ankaraa, ja silloin ajattelun suuntaaminen uudella tavalla on hyödyllistä. Pysähdy hetkeksi pohtimaan, tunnistatko itsessäsi esimerkiksi seuraavan kaltaisia kriittisiä ajatuksia:
”Olen niin typerä!”
”Minusta ei ole siihen, en pysty.”
”Kukaan muu ei epäonnistuisi tässä näin pahasti kuin minä.”
”Ei siitä kuitenkaan mitään tule, turha edes yrittää.”
”Nyt ei ole aikaa levätä, ansaitsen tämän kärsimyksen.”
Kun saat itsesi kiinni tuomitsevista ja julmista ajatuksista itseäsi kohtaan, pysähdy ja pane merkille, mitä mielessäsi liikkuu. Voit opetella kyseenalaistamaan kielteisiä ajatuksiasi esimerkiksi seuraavalla tavalla. Kun huomaat ajatuksen “Olen täysi nolla, koska asia x meni pieleen!“, voit asettaa tämän kyseenalaiseksi kysymällä itseltäsi: “Miksi tässä asiassa epäonnistuminen tekisi minusta arvottoman ihmisen?” tai “Mikä todistaa sitä vastaan, että olen täysi nolla?”
Joskus sekin riittää, että toteat ikävän ajatuksen olevan “vain ajatus,” jolloin voit antaa sen jatkaa matkaansa ilman, että se määrittelee, kuka sinä olet.
Kohti ystävällisempää sisäistä puhetta
Kaikilla meillä on joskus kriittisiä ja lannistavia ajatuksia, se on täysin inhimillistä. Todennäköisesti olet omaksunut sisäisen puheesi syystä eikä se tee sinusta yhtään huonompaa ihmistä.
Jos sisäinen puheesi on jatkuvasti julmaa ja voimia vievää, on oman hyvinvoinnin kannalta suositeltavaa pysähtyä kyseenalaistamaan sitä ja harjoitella puhumaan itselleen toisin. Entä jos olisitkin itsellesi hyväntahtoinen, arvostava ystävä, joka puhuu lempeään ja kannustavaan sävyyn, tuomitsematta?Esimerkiksi näin:
”Kelpaan hyvin juuri tällaisena kuin olen. Minun ei tarvitse olla täydellinen.”
”Selviän tästä, vaikka se jännittää etukäteen.”
”Olen rakastamisen arvoinen, ja minulla on paljon hyviä puolia.”
”Voin edetä pienin askelin ja vaikuttaa hyvinvointiini.”
”Elämässäni on myös hyviä asioita.”
”Koskaan ei ole liian myöhäistä.”
”Minulla on toivoa.”
Huomaa, ettei tämä tarkoita että sinun olisi puhuttava itsellesi ylikorostetun myönteisesti, vaan mahdollisimman aidosti ja rehellisesti. Tämä voi tuntua aluksi hankalalta, mutta harjoittelemalla myötätuntoista suhtautumista itseesi, vaikutat myönteisesti itsearvostukseesi ja mielialaasi, jolloin välität myönteisyyttä myös ympärillesi.
Myönteistä päivää sinulle!
Coach Jasmin
Hyvinvointivalmentaja, psykologi
