Muutosjohtaminen, muutoshallinta, muutoskyvykkyyden johtaminen – johtamisen kestotrendiä on pyöritelty jo vuosikymmenien ajan monien mallien ja nimikkeiden avulla. Yksi tunnetuimmista malleista lienee Kotterin 8-vaiheinen muutosjohtamisen malli, joka on yhä edelleen varsin hyvä kuvaus muutoksen toteuttamisen vaiheista. Se huomioi hyvin ihmisten sitouttamisen ja sitoutumisen vaikutuksen muutoksen aikaansaamiseen ja juurruttamiseen.

Henkilökohtaisella tasolla muutosta on kuvattu jo pitkään käyrämallilla, jossa henkilö erilaisten tunteiden kautta käy läpi muutosta ja vähitellen shokin, kieltämisen, vihan ja lamaantumisen tai pettymyksen kautta näkee muutoksessa mahdollisuuksia ja omaksuu uuden alun.

Muutosjohtamista vai muutoksessa johtamista?

Maailma on kuitenkin hyvin erilainen tänä päivänä kuin vanhimpien muutosmallien syntyaikoina. Muutoksia tapahtuu koko ajan kiihtyvässä tahdissa. Perustarvettamme eli turvallisuutta koetellaan yksityis- ja työelämässä. Jatkuva tietovirrat yhteiskunnan, oman maan ja globaalin maailman tapahtumista tulvivat tajuntaamme useiden kanavien kautta. Fakta ja fiktio sulautuvat yhteen ja todellisuuden hahmottaminen on yhä vaikeampaa.

Näitä ilmiöitä kuvataan ns. VUCA-maailmana, jonka ominaisuuksia ovat:

Ihmisinä emme ole kuitenkaan muuttuneet merkittävästi: muutokset aiheuttavat erilaisia tunteita ja reaktioita ja jokainen reagoi niihin yksilöllisesti. Elämme samaan aikaan usean eri muutoksen aiheuttamien muutoskäyrien eri vaiheissa.

Organisaatioissa ei vain johdeta muutoksia, siellä johdetaan jatkuvassa muutoksessa. Muutoksen johtaminen keskittyy tietyn, usein ennalta suunnitellun muutoksen hallintaan organisaatiossa, muutoksessa johtaminen puolestaan painottaa jatkuvaa johtamista muuttuvassa ympäristössä.

Strategia luo johdonmukaisuutta muutosten keskellä

Sekä muutosjohtamista että muutoksessa johtamista tarvitaan modernissa organisaatiossa. Strategiassa luodaan raamit muutoksille, jotka konkretisoidaan esimerkiksi strategisten teemojen, hankkeiden ja tavoitteiden muodossa. Strategia yhdistää työyhteisöä ja luo johdonmukaisuutta toimintaan. Strategiaan sitoutuminen ja sen sisäistäminen edellyttävät yksilötasolla osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa omalla työllään strategiaan ja sen toteutumiseen.

Strategia on organisaation kartta muutosten keskellä. Se antaa mahdollisuuden myös valita matkan varrella uusia reittejä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä. Nyt jos koskaan tarvitaan strategista kyvykkyyttä ja ketteryyttä koko organisaatiolta. Strategia ei ole ylimmän johdon työkalu, se on koko organisaation yhteinen kompassi.

Muutoksessa johtaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta

Systemaattisen johtamisviestinnän ja jatkuvan vuorovaikutuksen merkitys korostuu muutoksessa johtamisessa. Strategia ei saa hukkua päivänpolttavien kiireiden, ad hoc-muutosten ja hajanaisen tietotulvan syövereihin.

Ilman aitoa, jatkuvaa vuorovaikutusta oman tiimin ja tiimiläisten kanssa ei synny ymmärrystä, luottamusta ja strategian mukaista yhteistä suuntaa. Vuorovaikutuksen ja erityisesti kuuntelun avulla johtaja tunnistaa tiiminsä ja kunkin yksilön muutoskyvykkyydet ja -valmiudet. Muutoksessa johtaminen on mitä suuremmassa määrin valmentavaa johtamista, oivalluttamista ja osallistamista. Suorituksen johtaminen ei ole pelkkää tavoitteiden asetantaa ja seurantaa, se on ennen kaikkea tiimin ja yksilöiden onnistumisen edistämistä valmentamalla ja varmistamalla tarvittavat resurssit ja edellytykset suorituksiin – myös muutosten keskellä.

Psykologinen turvallisuus ja luottamus – innovatiivisuuden ja kehittymisen kasvuainekset

Psykologinen turvallisuus mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen. Turvallisessa työyhteisössä uskalletaan toteuttaa uusia asioita ja tehdä päätöksiä. Virheet sallitaan ja niistä opitaan. Psykologisesti turvallisessa organisaatiossa vallitse keskinäinen luottamus ja arvostus, joiden voimin pystytään paremmin kohtaamaan myös epävarmuutta ja tarttumaan uusiin haasteisiin.

Lopuksi: muutoksessa johtamisen kulmakivet

Muutoksessa johtamisen onnistumisen edellytyksiä ovat:

Muutoksessa johtaminen eri näkökulmista on vuoden 2025 johtamisen ja johtajuuden kehittämisen keskeisiä teemoja. Lue lisää myös muista kuluvan vuoden työelämän TOP10 -trendeistä.

Mikä on sinun käsityksesi muutosjohtamisesta tai muutoksessa johtamisesta? Onko sinun organisaatiossasi riittävästi kyvykkyyttä johtaa muutoksessa? Kiinnostuitko aiheesta? Kerromme lisää erittäin mielellämme. Ota meihin yhteyttä!