Työkaverin burn out tai uupuminen voi olla huolta ja kysymyksiä herättävä aihe. Mistä työkaverin burn outin voi tunnistaa, ja mitä tehdä, jos kollega vaikuttaa uupuneelta? Kenen vastuulla on huolehtia siitä, ettei väsymys etene uupumiseen, ja mitä voi tehdä ennakkoon?

Burn out -oireet on usein vaikea tunnistaa omassa elämässään, jolloin ne saattavatkin ensin näkyä ulospäin. Lievä työuupumus on Suomessa yleinen ongelma: jopa neljäsosa työikäisistä kärsii siitä uransa jossain vaiheessa. Vakava burn out on kuitenkin harvinaisempaa, sillä tämän hetken tilastojen mukaan vain 2–3 prosenttia työikäisistä saa burn out -diagnoosin. Riski uupumiselle kuitenkin on, ja sen vuoksi aiheesta on hyvä tulla tietoiseksi.

Kun burn outin oireet tiedostaa, voi niihin puuttua joko omassa elämässään tai työyhteisössä. Jos työkaverin jaksaminen huolettaa, vaatii tilanne paljon muutakin kuin oireiden tiedostamista. Oikeastaan kaikista tärkein työ tehdään ennen ns. akuuttia vaihetta.

Sinun ei tarvitse kannatella kaikkea

Jos huomaat, että työkaveri on stressaantunut tai ei suoriudu työstään samalla tavalla kuin ennen, saattaa auttamishalu herätä. Työkaverin auttaminen haastavassa tilanteessa vahvistaa varmasti teidän välistä luottamustanne ja suhdettanne, mutta pitkällä aikavälillä saatat tehdä karhunpalveluksen koko työyhteisölle: jos epäilet työkaverin olevan uupumuksen partaalla, ei kannata haalia hänen työtehtäviään itselleen. Silloin saatat itsekin löytää itsesi liiallisen työtaakan alta – eivätkä työkaverin työtehtävät kuulu sinun vastuullesi.

Kannattaa siis ottaa asia puheeksi työkaverisi kanssa. Usein tilanteen vakavuus ei välttämättä edes aukene itse työntekijälle, sillä stressitila voi olla jo niin krooninen, ettei omaa huonoa oloa erota normaalista tilasta – jatkuvasta stressistä, väsymyksestä ja ahdistuksesta on tullut uusi “normaali.” Tämä edellyttää sen, että työyhteisössänne tai itsesi ja työkaverisi välillä vallitsee jo valmiiksi sellainen kulttuuri, jossa asioista voi puhua. Burn outista puhuminen voi aiheuttaa monelle häpeää ja halua vaieta asiasta, mistä johtuen siitä puhuminen läheisellekin ihmiselle voi olla haastavaa.

“Toisista huolehtiessa on hyvä muistaa laittaa itsensä etusijalle: lentokoneessakin ohjeistetaan asettamaan happinaamari ensin itselle ja vasta sitten toiselle. Jos itse voit hyvin ja jaksat, voi apua ja tukea jakaa myös työkaverille.”

Työkaverina haluat todennäköisesti auttaa kollegaa, joka on vaikeassa tilanteessa. Lähimmäisestä välittäminen onkin erittäin tärkeää! Työkaverina sinun on kuitenkin tärkeä muistaa, ettei työkaverin jaksaminen ole vain ja ainoastaan sinun vastuullasi. Voit tarjota hänelle tukea ja läsnäoloa, mutta todellinen vastuu työhyvinvoinnista ja työntekijöiden jaksamisesta kuuluu työntekijälle itselleen sekä hänen esimiehelleen.

Jos työkaverin mahdollinen työuupumus huolettaa, kannattaa se ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa. Esimiehellä nimittäin on velvollisuus huolehtia työyhteisön työhyvinvoinnista ja työkulttuurista.

Tunnista työkaverin burn out -oireet – ajoissa

Alla olevasta taulukosta näet yleisimmät burn out -oireet, joiden varalta on hyvä olla tarkkana niin omassa kuin läheistesikin arjessa. Voit myös tutustua aiheeseen kattavasta burn out -oireiden tiedostamiseen liittyvästä oppaastamme täältä tai tehdä burn out -testin, jos epäilet olevasi burn outin partaalla.

Vastuu työyhteisön jaksamisesta on kaikilla

Kenen vastuulla työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen on? Tämä on aihe, jota me Liftedillä olemme pohtineet paljon työyhteisöpalvelumme ja valmennustyömme myötä. Olemme päätyneet siihen tulokseen, että vastuu jaksamisesta on jokaisella: on työnantajan vastuulla huolehtia siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus huolehtia hyvinvoinnistaan. Hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu mm. se, että työ muovataan tekijälleen sopivaksi siten, että se on sopivan haastavaa, muttei kuitenkaan liian kuormittavaa.

Esimies onkin työntekijän hyvinvoinnin kannalta keskeisessä roolissa, sillä hän voi tehdä työpaikalla paljon: olla työntekijöiden tukena ja tarjota heille tarvittaessa apua ja palveluja, näyttää hyvää esimerkkiä omalla toiminnallaan ja näin luoda koko työyhteisön hyvinvointia tukevaa kulttuuria. Jos työntekijä ottaa oman jaksamisensa puheeksi, on esimiehen velvollisuus kuunnella ja puuttua tilanteeseen, kun tarve vaatii.

Muutoshalun on kuitenkin lopulta lähdettävä itse työntekijästä, jonka on itse haluttava muutosta omaan tilanteeseensa. Työuupumuksesta puhuttaessa tilanne on kuitenkin jo usein niin tukala, että muutoshalu löytyy, mutta resurssit alkavat olla kateissa. Siksi onkin hyvä pohtia, miksi työkaveri on päätynyt työuupumuksen partaalle. Onko työ ollut liian kuormittavaa vai löytyvätkö haasteet muilta elämän osa-alueilta? Tai eikö omasta tilanteesta ole yksinkertaisesti voinut puhua työpaikalla?

Ratkaisu kaikkiin näihin tilanteisiin on ennaltaehkäisevä pitkäjänteinen työ, joka tehdään ennen kuin tilanne ehtii kärjistyä burn outiin.

Työkulttuurin luominen tapahtuu yhdessä

Olemme tarjonneet työkaverin burn outin ennakoimiseen ohjeiksi vain keskustelua. Se on tärkeää, sillä mikään tilanne ei muutu, jos aiheita pohtii vain itsekseen oman työpöytänsä ääressä. Toisaalta jo keskustelun aloittaminenkin voi olla haastavaa, varsinkin jos työpaikalla on sellainen ilmapiiri, joka ei kannusta puhumaan. Silloin ei keskustelunavauksia synny. Toisin sanottuna työntekijöillä tulee olla tunne siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, ja että heidän työpanostaan ja jaksamistaan arvostetaan.

Tämä tunne pohjautuu syvästi työpaikan kulttuuriin; kirjoittamattomiin sääntöihin ja työpaikalla vallitsevaan ilmapiiriin. Työkulttuuri syntyy meidän jokaisen panoksesta: voit itse olla esimerkkinä muille työkavereillesi siitä, miten huolehtia omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Toisaalta voit myös omalla esimerkilläsi luoda ilmapiiriä, missä keskustella avoimesti omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Joskus rohkaistumme puhumaan vasta, kun joku toinen on toiminut keskustelun avaajana.

Tämä vinkki vaatii kuitenkin enemmän aikaa, ja toimiikin oikeastaan ennakoivana tekijänä työuupumusta ajatellessa. Jos työpaikalla vallitsee avoin ja kaikkia kunnioittava ilmapiiri, on työntekijöiden myös helpompi puhua omasta jaksamisestaan esimiehelle. Silloin myös työntekijän työtä ja kuormittavuutta voidaan mahdollisesti muokata siten, ettei työ kuormita uupumukseen asti.

Jos työpaikalla on jo sattunut tapaus, missä työkaverin burnout on edennyt niin pitkälle, että hän on päätynyt sairaslomalle, kannattaa tilannetta tarkastella huolellisesti. Mikä työuupumukseen johti? Oliko kyseessä yksilön työn kuormittavuus yhdistettynä haastavaan elämäntilanteeseen, vai pohjaako syy työkulttuuriin, kuten työpaikan ilmapiiriin, jossa työntekijän hyvinvointia tai ajatuksia ei arvosteta?

Työkaverin burn out tulee ottaa aina vakavasti

Jos työkaveri vaikuttaa uupuneelta, voi häntä kannustaa ottamaan yhteyttä myös työterveyslääkäriin. Vaikka työuupumus ei olekaan vielä lääketieteellinen diagnoosi, voi lääkäri kirjata sen liitteeksi määrätessään sairaslomaa, jonka aikana työntekijä voi toipua uupumuksesta.

Voit kannustaa työkaveria myös pyytämään työterveyspalveluiden kautta työterveysneuvottelun, missä lääkäri, työntekijä ja esimies yhdessä neuvottelevat, miten työntekijän taakkaa vähennettäisiin hetkellisesti, jotta hän ehtisi palautua paremmin vapaa-aikanaan. Tämä tosin toimii ennakoivana keinona, ei työuupumuksen jo vallitessa. Työtaakasta voi neuvotella myös esimiehen kanssa keskenään, mutta toisinaan lääkärin läsnäolo voi olla tarpeen – etenkin, jos esimies ei itse tunnista työntekijän hyvinvoinnin todellista tilaa.

Työuupumus on tila, joka voi aiheuttaa pysyviä muutoksia ihmisen aivotoimintaan. Siitä toipuminen voi viedä kuukausia, jopa enemmän. Kunnioita siis toisen toipumista, ja anna hänen palautua omaan tahtiinsa työuupumuksesta. Ulkopuolisen voikin olla vaikea ymmärtää, miten kokonaisvaltainen ja vallitseva tila burn out on. Siitä johtuen työaiheiset kysymykset kannattaa itse toipilaan sijaan osoittaa muulle tiimille tai esimiehelle.

Oma hyvinvointi etusijalle – älä unohda itseäsi!

Jos olet huolehtinut työkaverin burnoutista, kannattaa samalla ottaa tarkasteluun myös oma tilanteesi – se, miten saisit ennakoitua lievääkin työuupumusta omassa arjessasi. Millainen työilmapiiri työpaikallanne vallitsee? Miten voisitte yhdessä vaikuttaa siihen siten, että työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia arvostettaisiin enemmän tai jatkossakin? Miten itse vaalit hyvinvointiasi, vai onko sinulla taipumusta laittaa muut aina etusijalle?

Hyvinvoiva työyhteisö syntyy aina hyvinvoivista työntekijöistä. Sen vuoksi onkin merkittävää, että tiedostat myös oman hyvinvointisi tilan. Kun itse voit hyvin ja olet terve, voit myös auttaa paremmin työkavereitasi, jotka apuasi mahdollisesti kaipaavat. Kuten jo aiemmin totesimme, on oman esimerkin näyttäminen usein paras keino muuttaa myös muiden tapoja ja työkulttuuria. Kun priorisoit oman palautumisesi ja huolehdit omasta jaksamisestasi, toimit positiivisena esimerkkinä myös monille muille. Tämän olemme todenneet myös valmennettaviemme kanssa.

Olemme pohtineet positiivisen esimerkin näyttämisen merkitystä myös Lifted vastaa -sarjassa. Vaikka alla oleva video keskittyykin perhe-elämään, samaa voi soveltaa myös työpaikalle:

Muista kuitenkin, ettei sinun yksin tarvitse tai ole tarkoituskaan muuttaa koko työpaikan ilmapiiriä tai huolehtia kaikista työyhteisösi jäsenistä. Tärkeintä on aina huolehtia ensin itsestään. Lähimmäisestä välittäminen ja huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei koskaan saa tapahtua oman hyvinvointisi kustannuksella. Vasta sitten, kun olet itse varma siitä, että voit hyvin, voit ojentaa käden myös työkavereille ja läheisille

Huolettaako työkaverin burn out? Tässä muistilista haastavaan tilanteeseen: