Stressin oireet saattavat usein jäädä jopa huomaamattomiksi, vaikka monet meistä kärsivät kroonisesta stressistä jossain vaiheessa elämää. Työelämän haasteet ja paineet, perhe, säännöllinen liikunta ja tiukat aikataulut voivat kaikki aiheuttaa stressiä, ja olemme niin tottuneet oireisiin, ettemme edes tiedosta olevamme stressaantuneita.
Nykyisin unen ja palautumisen merkityksestä hyvinvoinnin osa-alueena puhutaan yhä enemmän, ja stressinhallinta tuleekin mielestämme ottaa osaksi tätä osa-aluetta. Kun tiedostamme stressin fyysiset ja psyykkiset oireet kehossamme, voimme myös tehdä niille jotain – ja siten myös palautua paremmin.
Koska mielestämme on olemassa vain yksi hyvinvointi – ei erillistä työhyvinvointia ja arjen hyvinvointia, käsittelemme tässä postauksessa stressin oireita, jotka voit tunnistaa niin töissä kuin vapaallakin. On hyvä muistaa, että jokainen reagoi stressiin yksilöllisesti – onhan jokaisen keho ja elämäntilanne erilainen toiseen verrattuna. Omia stressin oireita ei kannata myöskään vähätellä: vaikka työkaverisi jaksaisikin painaa samanlaisia pitkiä päiviä kuin sinä ilman merkkiäkään stressistä, se ei tarkoita, etteikö sinun kokemasi stressintunne olisi aito ja hyväksytty.
Positiivinen stressi – mitä se on?
On hyvä muistaa, että kaikki stressi ei ole pahasta. Keskeistä on erottaa, onko stressi hetkellistä vai jatkuvaa, eli kroonista. Lyhytaikaisesta stressistä voidaan puhua jopa positiivisena stressinä, sillä se saa ihmisen suoriutumaan stressaavista tilanteista paremmin. Esimerkiksi jännittävä esiintymistilanne voi aiheuttaa hetkellisestä stressiä, mikä pitää meidät itse tilanteessa valppaana ja auttaa meitä suoriutumaan paremmin.
Myös positiivinen stressi on helppo tunnistaa elämässään: kun stressaava tilanne on ohi katoavat myös sen synnyttämät jännityksen tunteet ja oireet lähes samantien. Jos stressin tuntemukset ja sen aiheuttamat erilaiset oireet jatkuvat kuitenkin vielä jännittävän tilanteen jälkeen, kannattaa ottaa järeämmät aseet käyttöön, ja antaa aikaa palautumiselle. Mutta millaisia oireita kroonisella stressillä sitten on?
Stressivatsa on yleinen fyysinen oire
Vaikka stressi onkin psykologinen kokemus, stressin fyysisiä oireita on lukuisia: jatkuvat päänsäryt, lihaskireys, jatkuva sairastelu, pahoinvointi ja iho-ongelmat voivat olla stressiperäisiä oireita. Huomaatko jännittäväsi hartioita korviin, jomottaako päätäsi jatkuvasti tai ovatko esimerkiksi migreenikohtauksesi pahentuneet tietyn elämänmuutoksen myötä? Puhumme paljon valmennettaviemme kanssa tiedostamisesta, ja tiedostaminen onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, jos haluat tunnistaa stressin aiheuttamat oireet.
Meistä jokaisen keho reagoi yksilöllisesti, ja usein kehomme reagoi eri stressitilanteisiin aina tietyllä kehon osalla: siinä missä ystäväsi kokee aina niskakipuja kroonisen stressin vuoksi, saatat sinä stressata vatsallasi.
Jos kärsit stressivatsasta, tiedät, että monet stressin aiheuttamat fyysiset oireet voivat olla todella kivuliaita ja kiusallisia. Muista aina, että vakavien ja pitkään jatkuneiden oireiden kanssa kannattaa varata aika lääkäriin, jotta voit rajata pois mahdollisia sairauksia.
Fyysisten oireiden syy täytyykin aina jäljittää. Esimerkiksi jatkuva sairastelu voi johtua siitä, että et voi tai malta palautua kunnolla ennen töihin paluuta, etkä saa ladattua akkujasi tarpeeksi. Kaikki stressin oireet eivät ole kuitenkaan fyysisiä.
Stressin oireet voivat olla myös psyykkisiä
Koska olemme kokonaisuus, on täysin normaalia, että stressin oireet voivat olla myös psyykkisiä. Jos pinna on koko ajan kireällä ja hermostut pienistäkin asioista, saattaa syy olla stressissä. Kannattaa muistaa, että usein fyysiset ja psyykkiset oireet kulkevat käsi kädessä: krooninen stressi vaikuttaa esimerkiksi myös unenlaatuun ja hormonitoimintaan, jotka molemmat vaikuttavat merkittävästi myös mielialaamme.
Jos olet jatkuvasti hermostunut, alavireinen tai koet olevasi uupunut, kannattaa miettiä, löytyisikö syy stressistä. Yleensä muutoksen omaan mielialaan saa tekemällä konkreettisia tekoja oman hyvinvoinnin eteen: kun keho toipuu ja palautuu, seuraa mieli usein perässä.
Krooninen stressi voi aiheuttaa myös ahdistuneisuutta, muistihäiriöitä, paniikin tunnetta ja vakavassa tilanteessa jopa masentuneisuutta ja työuupumuksen oireita. Jos koet, että omalle hyvinvoinnille ei ole arjessa aikaa, kannattaa asiaa miettiä toisesta näkökulmasta uudelleen: jos koet työuupumuksen oireita, et tee palvelusta kenellekään.
Stressin oireet vielä kertauksena – mistä vaivan tunnistikaan?
Fyysiset oireet:
- Jatkuva päänsärky
- Lihaskireys
- Jatkuva sairastelu
- Pahoinvointi
- Iho-ongelmat
- Stressivatsa
Psyykkiset oireet
- Jatkuva hermostuneisuus
- Ahdistus
- Alavireisyys ja uupumisen tunne
- Paniikin tuntemukset
- Pahimmillaan masentuneisuus ja työuupumus
Työstressi on otettava aina vakavasti
Hetkelliset stressaavat tilanteet töissä ovat täysin hyväksyttyjä, jopa tarpeellisia – ne voidaan lukea positiivisen stressin piiriin. Jos kuitenkin koet olevasi ahdistunut työpaikalle mennessä, työt uuvuttavat sinua merkittävästi tai työasiat ahdistavat sinua myös vapaa-ajallasi, kannattaa oireet ottaa aina vakavasti.
Ensin kannattaa miettiä, mistä työstressisi johtuu ja miten sitä voi muuttaa. Koetko saavasi liikaa tai liian haastavia työtehtäviä? Työskenteletkö avokonttorissa, ja väsyttääkö melu sinua? Teetkö pitkiä työpäiviä ja työskenteletkö aina samassa asennossa näyttöpäätteen äärellä? Yleensä työolosuhteita voi muuttaa, ja omasta jaksamisestaan kannattaa keskustella avoimesti oman esimiehensä kanssa. Suomessa olemme onnekkaita, sillä viimeisten tutkimusten mukaan yhä useampi työnantaja ymmärtää yhteyden työntekijän työhyvinvoinnin ja organisaation tuottavuuden välillä.
Yritysvalmennuksissa pyrimme selättämään juuri näitä henkilöstön työstressin aiheuttaja. Yleensä jo pienet muutokset auttavat työntekijöitä suoriutumaan tehtävistään tehokkaammin ja hallitsemaan mahdollista koettua työstressiä – ja siten hillitsemään stressin oireita myös arjessa.
Stressin oireet voidaan hoitaa ilman lääkkeitä
Olemme käyneet läpi yleisimpiä stressinaiheuttajia ja tunnistettavia oireita, mutta miten tilannetta voi lähteä muuttamaan? Kroonisenkin stressin voi yleensä hoitaa kuntoon ilman lääkkeitä, mikä on hyvä muistaa omassa stressinhallinnassaan. Tärkeää on jälleen tulla tietoiseksi omista tavoistaan ja siitä, miten stressitilanteessa toimii.
Monet nipistävät tunteja unestaan aina, kun kiire täyttää kalenterit. Stressaavan ajanjakson koittaessa kannattaa kuitenkin tehdä täysin päinvastoin ja vaalia omaa untaan ja sen laatua. Vaikka sinusta tuntuu, että olet vuorokaudesta vähemmän tunteja hereillä, luot todellisuudessa itsellesi lisää aikaa jokaiseen päivään. Hyvin levänneenä ja palautuneena olet tehokkaampi, aineenvaihduntasi toimii ja yön aikana kehosi ja aivosi saavat aikaa palautua ja sisäistää tarvittavia tietoja.
Usein stressin aikana uni kuitenkin häiriintyy ja nukahtaminen voi olla hyvin haastavaa. Silloin suosittelemme oman vapaa-ajan aikatauluttamista kalenteriin. Ota rohkeasti itsellesi aikaa ja lähde nauttimaan raittiista ilmasta. Ulkoilmassa annat aivoillesi puhdasta happea ja luonnossa liikkuminen laskee tutkitusti verenpainetta ja kehon kortisolitasoja hetkessä. Vaikka et asuisikaan metsän läheisyydessä, on Suomen kaupungeissakin puistoalueita, joissa voit nauttia luonnosta – ja keväisin ja kesäisin myös rauhoittavasta vihreästä väristä.
Keino, jolla voit helpottaa nukahtamista, on liikunta. Liikunnan harrastaminen tuntuu stressaavan ajanjakson aikana jopa taakalta. Tietyissä tilanteissa raskaan treenin ohittaminen ja esimerkiksi mieltä ja kehoa rauhoittavan joogaharjoituksen tekeminen on täysin perusteltua stressinhallinnan näkökulmasta. Usein treeni on kuitenkin hyvä keino purkaa paineita ja samalla väsyttää kroppa unia varten. Nykyisin tietotyö ja näyttöpäätteen ääressä istuminen eivät väsytä meitä juuri lainkaan fyysisesti – kehomme ei siis koe olevansa väsynyt, ja nukahtaminen on haastavampaa sen takia. Liikunta on kuitenkin keino väsyttää myös kroppa, jolloin yöunetkin maistuvat paremmilta.
Koetko, ettei sinulla ole aikaa liikkua? Muista, ettei hyvä treeni vaadi tunnin salilla huhkimista. Voit saada hien pintaan ja haastettua lihakset kunnolla jo 20 minuutin kehonpainoharjoittelun avulla. Juuri tämän vuoksi kannustamme valmennettavia treenaamaan oman kehon painolla: tarvitset vain maton, ja voit tehdä treenin missä ja milloin tahansa. Helppoa ja tehokasta! Etenkin ihmisille, joiden kalenterit ovat täynnä päivästä toiseen, on kehonpainotreeni mitä loistavin vaihtoehto. Jokaiselta löytyy varmasti kalenteristaan puoli tuntia, kun sen sinne aikatauluttaa.
Muuta muistettavaa:
- Kaiken treenin ei tarvitse olla hikiliikuntaa. Entä jos sopisit palaverin kokoushuoneen sijaan kävelyksi ulkoilmaan? Tai menisit kaverin kanssa lenkille sen sijaan, että tapaisitte kahvilassa?
- Mieti, mistä saat iloa, ja tee sitä. Mitä tekemistä tai aktiviteettia teet puhtaasta ilosta? Lataa akkujasi itsellesi rakkaan harrastuksen parissa ja muista, ettei oman ajan vaaliminen ole lainkaan itsekästä, vaan pikemminkin välttämätöntä. Kun itse voit hyvin, voit olla myös paremmin apuna ja läsnä perheellesi ja läheisellesi.
- Pidä huolta ihmissuhteistasi. Vaikka sinulla olisikin kiire, näe ystäviäsi ja vietä heidän kanssaan aikaa. Mikään ei karista työhuolia niin nopeasti mielestä kuin nauraminen parhaan kaverin seurassa!
- Sinun ei tarvitse muuttaa koko tilannetta kertaheitolla. Mieti, mitä pientä voit tehdä jokaisena päivänä oman hyvinvointisi eteen. Suuretkin tulokset muodostuvat pienistä tapamuutoksista.
Lopuksi: kannusta itseäsi pieniin muutoksiin ja parempiin valintoihin, ja kun teet niitä, kiitä itseäsi! Kun arvostat omaa hyvinvointiasi, tuntuu myös taukojumppa tai rauhassa syöty lounas entistä merkityksellisemmältä.
