facebook_pixel

Vietin taannoin viikonlopun Lounais-Suomen saaristossa hyvän ystävän polttareissa. Kun viisitoista 31-36 vuotiasta miestä kokoontuu viikonlopuksi yhteen, niin melkein jokaisen kanssa tulee automaattisesti päivitettyä niin sanotut työkuulumiset. Mikä meininki duunissa? Onko paljon hommia? Mikä tökkii? Työhyvinvoinnin edistäminen ei varsinaisesti saa mainintoja, mutta omasta näkökulmastani katsottuna todella moni esiin noussut asia sivuaa työssä viihtymistä tai suoriutumista.

Tällaisessa tilanteessa nousevat helposti esiin myös erilaiset töihin liittyvät pattitilanteet, turhautumiset sekä haasteet niin esimies- kuin alaistaidoissa. Turhautumista aiheuttaa tätä nykyä havaintojeni mukaan yhä useammin myös henkilön oman työn johtamiseen liittyvät tekijät kuten työkuorman hallinta, töiden priorisointi ja jatkuvat työn keskeytykset. Nämä vastaavat havainnot ovat nousseet esiin useissa kevään aikana käymissäni muissakin keskusteluissa, jotka ovat tavalla tai toisella sivunneet organisaatioiden ja yksilöiden työhyvinvointia.

Keskusteluista nousee esiin myös positiivisia signaaleja liittyen työhyvinvointiin

 

Näistä keskusteluista on epäkohtien ja haasteiden lisäksi löydettävissä myös paljon positiivisia kehityskulkuja. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat ne lukuisat Firstbeat sykeanalyysit, joiden toteutuksista eri organisaatiossa kuulen jatkuvasti. Nämä hyvinvointimittaukset tuottavat valtavan arvokasta informaatiota esimerkiksi yksilöiden palautumiseen liittyen.

HR:n kanssa keskustellessa olen kuitenkin törmännyt tähän liittyvään kysymykseen siitä, että miten näiden analyysien pohjalta yksilö onnistuu edistämään omaa hyvinvointiaan ja siten kenties suorituskykyään töissä. Yksinkertaista ja yleispätevää vastausta tähän ei ole helppoa antaa, mutta sanoisin ratkaisun löytyvän lisääntyneestä ymmärryksestä yksilön hyvinvoinnin tärkeimmistä elementeistä. Tätä lisääntyvää ymmärrystä karruttavat yksilöt tahoillaan, HR-osastot tahoillaan sekä palveluntarjoajat, kuten Lifted tahoillaan.

Erityisenä haasteena yksilön hyvinvoinnin tai työhyvinvoinnin edistämisessä on se tosia, että merkittäviä muutoksia saadaan aikaan vain tapamuutosten kautta. Uusien tapojen juurruttaminen on puolestaan haastavaa niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Tapojen ja rutiinien merkitykseen osana tavoitteiden saavuttamista on alettu hiljalleen kiinnittää enemmän ja enemmän huomiota. Tästä hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi tämä 15/30 Researchin toteuttama “nanotapoihin” keskittyvä haaste. Mekin olemme kirjoittaneet tapojen ja rutiinien merkityksestä osana tavoitteiden saavuttamista aiemmin ja puhuneet niistä säännöllisesti kaikissa valmennuksissamme jo vuosien ajan.

Työhyvinvointiin liittyvää ymmärrystä on pyrittävä monipuolistamaan

 

Autoteollisuuden aikanaan massatuotannoksi kehittäneen Henry Fordin kerrotaan sanoneen: “Jos olisin kysynyt ihmisiltä, mitä he halusivat, olisivat he halunneet nopeampia hevosia”. Näin ollen voisi ajatella, että palveluntarjoajat tai HR-osastot voisivat kehittää ideaalit palvelut ja ratkaisut henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Itse uskon, että jokainen yksilö on loppupeleissä oman henkilökohtaisen hyvinvointinsa asiantuntija. Tämä sisäinen asiantuntijuus täytyy kuitenkin useimmiten vapauttaa täyteen kukoistukseensa. Kun puhutaan työhyvinvoinnin laajamittaisesta ja tuloksellisesta edistämisestä, niin uskon tässä olevan niin yksilöillä (työntekijöillä), HR-osastoilla kuin ulkopuolisilla palveluntarjoajilla oma tärkeä roolinsa.

Vaikka HR-teknologia ja työhyvinvointiin liittyvä palvelutarjonta kehittyvät vauhdilla, uskon yksilön hyvinvoinnin edistämisen koostuvan jatkossakin monista pienistä palasista.

Tämän takia näemme tärkeänä tuoda HR-päättäjien saataville enemmän tietoa siitä, että miten työntekijät kokevat hyvinvointipalveluiden käytön ja vaikutukset suomalaisissa työyhteisöissä. Pystytimme tähän tarkoitukseen kaikille suomalaisille avoimen kyselyn, joka on avoinna heinäkuulle. Kyselyn vastaukset analysoidaan ja tulokset tuodaan kaikkien saataville veloituksetta syyskuun 2017 aikana.

PÄÄSET KYSELYLOMAKKEELLE SUORAAN TÄSTÄ!

 

Miten voit osallistua?

  1. Vastaa kyselyyn – jokainen vastaus ammattiin ja tehtävään katsomatta on yhtä arvokas.
  2. Jaa tietoa kyselystä – kerro kyselystä kollegoillesi ja ystävällesi muilla työpaikoilla.
  3. Jaa tämä blogi tai kyselyn infosivu verkostoillesi.

PS. Jään tänne pohtimaan, onko se ”nopeampi hevonen” eli nykyisten työkalujen ja toimintamallien vähittäinen parantaminen paras keino hyvinvoinnin kehittämiseen työpaikoilla vai lieneekö kulman takana jotain suurta ja mullistavaa tulossa.. miten itse koet asian? Kuulisin mielelläni näkökulmasi. Voit kommentoida alle tai vaikkapa minulle suoraan Twitterissä.

 

Mikko Rindell Lifted

Mikko Rindell
Markkinointipäällikkö
Lifted