Tuntuuko joskus siltä, että ärsyttää tai olo on surumielinen, etkä oikein tiedä syytä? Sen kuitenkin tiedät, että tunteesta olisi kiva päästä eroon – keinot vain puuttuvat. Kokosimme tähän kirjoitukseen helpot vinkit surumielisyyden hoitoon.
Varmista fyysinen hyvinvointisi
Ensimmäinen vinkki voi kuulostaa liiankin helpolta, mutta voi auttaa jo suurimmassa osaa ärsytystapauksia. Jos olo tuntuu surumieliseltä, tarkista onko fyysinen puolesi reilassa. Toisinaan ohitamme kehon viestit täysin tiedostamatta, ja se voi johtaa ahdistuneeseen oloon. Pysähdy siis hetkeksi ja käy käpi seuraavat asiat:
- Milloin viimeksi olen syönyt? Pidentynyt ateriaväli voi oireilla kiukkuna, ahdistuksena ja uupuneena fiiliksenä.
- Miten olen viime aikoina nukkunut? Emme voi painaa samalla tahdilla kuin normaalisti, jos olemme nukkuneet huonosti tai unenlaatumme on jostain syystä heikentynyt
- Millaisia tuntemuksia kehossani on? Ulkoiset tekijät vaikuttavat sisäiseen olotilaan merkittävästi! Joskus jopa kylmän tunne voi aiheuttaa ärsytystä. Anna siis kehollesi sen tarvitsemia resursseja: lämpöä, ravintoa, lepoa.
- Olenko syönyt liikaa huonoa ruokaa? Ravinnon laadulla on huima vaikutus olotilaamme! Jos olet ravinnut kehoasi pitkän aikaa huonolaatuisella ruoalla, voi kehossasi olla jopa pieni tulehdustila.
Jos huomaat, että vastaat yhteenkään edellämainituista kohdista kyllä, voi olo helpottaa saman tien. Toisinaan jo asioiden tiedostaminen helpottaa oloa, ja saat selityksen sille, mistä tuntemuksesi johtuu, mikä taas antaa mahdollisuuden laittaa tilanteen myös oikeaan mittakaavaan. Jos kyse on pelkästä nälän tunteesta, asiathan ovat oikeastaan aika hyvin – etenkin, jos mahdollisuus ruokailuun on lähettyvillä.
Kaiken lisäksi edellämainittuihin kohtiin tarjolla olevat ratkaisut ovat kovin helppoja: ruoka, lepo ja kehon tarpeiden kuuntelu vie jo pitkälle – ja olo paranee siinä samalla melkein huomaamatta!
Toisinaan ravinnon kanssa voi kuitenkin tulla eteen haasteita. Valitettavasti monet suomalaiset syövät heille sopimatonta ravintoa ja kärsivät matala-asteisesta tulehduksesta. Tätä saattaa jatkua niin kauan, ettei sitä enää edes huomaa! Kuitenkin, mikäli tunnet turvotusta, ilmavaivoja tai väsymystä, saattaisit hyötyä hyvinkin pienistä korjauksista ruokavaliossasi.
Varmista psyykkinen perustasi
Onko sinulle tullut vasta pettymyksiä tai onko joku sanonut sinulle pahasti? Tai onko sinulla olo, että himoitset jotain tiettyä ruokaa, minkä olet itseltäsi kieltänyt? Haluatko pakonomaisesti vältellä jotain, minkä tiedät olevan itsellesi haitaksi?
Onko sinulla kenties jatkuva pieni stressi siitä, että olisi pakko saada jotain tehdyksi? Etenkin harjoittamaton mieli etsiytyy helposti lähes koko ajan edellä kuvattuihin ajatusmalleihin, eli kohti nautintoa ja pois kivusta. Voit kuitenkin astua ulos tästä kierteestä ja samalla rauhoittua.
Kun mieli palaa takaisin nykyhetkeen, se todennäköisesti myös rentoutuu enemmän. Vaikka asioiden tavoitteleminen onkin elämässä tärkeää ja antaa suuntaa, sen ei pitäisi olla pakkomielteistä. Ei ole terveellistä pitää jatkuvasti yllä mielentilaa, että on “pakko” tehdä jotain tai saavuttaa tietty asia. Mikäli sidot henkisen hyvinvointisi tällaisten ulkoisten maalien saavuttamiseen, et voi ikinä elää täysin tasapainossa. Tämä ei silti tarkoita, ettetkö voisi työskennellä intohimoisesti jotain tavoitetta kohti, mutta sinun kannattaa tehdä se stressaamatta lopputuloksesta.
Seuraava askel: Älä samaistu edellä mainittuihin tunnetiloihin
Esimerkiksi väsymyksen tunne on tärkeää tiedostaa, sillä vain siten voit muuttaa sen mahdollisesti aiheuttamaa pahaa oloa. Tunteeseen ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan; voisitko jopa päästää siitä irti? Ajatus voi kuulostaa todelliselta joogakliseeltä, mutta siinä on perää! Kun otamme askeleen taaksepäin tunteiden keskeltä, huomaamme, etteivät tunteet määrittele meitä. Ne ovat vain viestejä siitä, mitä tarvitsemme.
Älä jää painimaan tunteen kanssa. Silloin vahvistat sitä itsellesi ja sidot itseäsi syvemmälle tähän väsymykseen ja ikävään mielentilaan. Mieti, miten olotila muuttuu, kun ajattelet: ”Minulla ON väsynyt olo” sen sijaan, että ajattelisit: ”Minä OLEN väsynyt.” Tämä on pieni ero kielessä, mutta kieli mallintaa ympäröivää todellisuutta ja vaikuttaa siihen, miten koemme sen. Parempi siis, että sinulla on tietty mielentila; sinä et kuitenkaan ole mielentilasi.
On myös erittäin hyödyllistä oppia tunnistamaan ja siten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa estämään nämä edellä mainitut fyysiset ja psyykkiset stressin laukaisijat.
Tiedosta tunteesi ja niihin sidoksissa olevat tuntemukset kehossasi
Nykyisin monet ihmiset eivät aina edes tiedosta sitä, mitä he tuntevat. Tuntemukset kehossa voivat tuntua epämääräisiltä, eikä niitä osaa edes sanallistaa. Onneksi tunteiden tiedostamista voi harjoitella. Tällainen treeni auttaa myös huomaamaan millaisiin fyysisiin olotiloihin tunteet liittyvät: tunteethan nimittäin eivät ole vain pään sisällä, vaan ilmenevät koko kehossa. Siksi me esimerkiksi rakastuessamme kuvailemme monesti, että tunne lähtee sydämestämme. Jännitys tuntuu perhosina vatsassa ja ahdistus palana kurkussa. Opettele siis tiedostamaan tunteiden kehollisuutta.
Mutta miten tunteiden tiedostamista voi edesauttaa?
- Poista häiriöt ympäriltäsi ja keskity itseesi: sulje TV, stereot, puhelin ja muut häiriötekijät ja rauhoitu itsesi kanssa.
- Hyvä rauhoittumisasento on mukava istuma-asento, missä selkäranka voi olla suorassa ja sinulla on hyvä istua. Voit rauhoittua keskittymällä kehosi aistimuksiin ja hengitykseen.
- Jos tunnet olosi ahdistuneeksi, stressaantuneeksi tai alakuloiseksi, auta olotilaasi hengitysharjoituksella. Syvään hengittäminen aktivoi parasympaattista hermostoamme ja saa meidät rentoutumaan. Pulssi laskee ja olo kevenee.
- Myös ohjattu meditaatio tai jooga ovat loistavia keinoja oman itsensä tuntemiseen, sillä myös kuunteleminen on ihmiskehoa rauhoittava fysiologinen toiminto.
Hardcore stuff – voiko vielä hifistellä?
Heräsikö edeltävää kappaletta lukiessa mieleen pelko ja ahdistus siitä, ettet voi mitenkään kestää omia ajatuksiasi? Ahdistaako ajatus siitä, että joutuisit tarkkailemaan omia tuntemuksiasi tai tiedostamaan mahdollisia varjoja, joita et ole halunnut viime aikoina kohdata?
Silloin kannattaa miettiä, kaipaisiko keskittymiskykysi terästämistä. Apua voi olla myös siitä, että annat itsellesi luvan tuntea ne vaikeatkin tunteet. Jos paha olo yllättää aina, kun yrität rauhoittua, ja koet, ettet voi reflektoida omia tuntemuksiasi, kannattaa kokeilla terapiaa. Ammattiauttaja saattaa pystyä valmentamaan sinut kohtaamaan ja voittamaan pahan olosi lähteet.
Loppukaneettina todettakoon, että vaikka olisitkin jo sinut itsesi kanssa ja tiedostaisit hyvin mielesi ja tunteidesi oikkuja, kannattaa muistaa, että kenelläkään ei ole kivaa koko ajan. Vaikka olisit kuinka tiedostava, ei se tarkoita, että kokoajan olisi superhyvä fiilis. Elämään kuuluu sataprosenttisella varmuudella pettymyksiä ja ikäviä tuntemuksia. Isoin ero onkin siinä, miten ne pystyy käsittelemään. Tutkimusten mukaan tiedostavat ihmiset käsittelevät ikävät asiat nopeammin ja pystyvät sitten jatkamaan matkaa.
