Kaikki kahvista! Terveyttä ja suorituskykyä?

kahvi suorituskyky hyvinvointi

Jos olisin 10 vuotta sitten sanonut, että kahvi tulee olemaan yksi 2010-luvun kuumimpia terveystuotteita, minua oltaisiin pidetty hulluna. Nyt tämä on jokaiselle jopa itsestäänselvyys. Nyt kahvibrändit sponsoroivat terveysalan vaikuttajia, Instagram-feed täyttyy sporttaajien kahvikuvista ja kuumimmat terveysbrändit launchaavat uusia kahvituotteitaan. Suomessa kahvifiilistely eskaloituu totta kai automaattisesti meidän historiallisesti valtavan kahvin kulutuksen myötä, mutta tietysti tämäkin terveystrendi on lähtöisin Jenkeistä. Siitä yhtenä suurena osoituksena oli kahvin valtava näkyvyys myös tämän vuoden terveysalan isoimmilla messuilla West Expossa. Suomessa hienoja tuote-esimerkkejä trendistä on esimerkiksi Four Sigmaticin Mushroom Coffee –tuoteperhe, Puhdistamon pakurikahvi sekä Warrior Coffee. Isona tekijänä ilmiöissä on luonnollisesti ollut myös bulletproof-kahvin lyöminen läpi koko kansan tietoisuuteen. Vaikka kahvi onkin yhtäkkiä hyväksytty isoimpien terveysvaikuttajien toimesta ja kaikki näyttävät juovan sitä entistä paremmalla omalla tunnolla, syyt muutoksen tuntuvat silti olevan useimmilla ihmisillä vielä toistaiseksi pimennossa. Miksi kahvi on terveystuote ja kuinka sitä pitäisi käyttää, että siitä todella olisi hyötyä?

kahviuutuudet
yksi erinomainen esimerkki kahvin leviämisestä terveys/superfood -skeneen

 

Kahvin terveyshyödyt

Kun puhutaan kahvin terveyshyödyistä, on tietysti tärkeää mainita heti alkuun, että nyt puhutaan mustasta kahvista. Eli kahvipavuista, jotka on uutettu veden kanssa. Ei sokeria, maitoa, voita, kookosöljyä tai MCT-öljyä. Straight up mustana, oli se sitten suodatinkahvia tai espressoa. Muilla kofeiinia sisältävillä juomilla sekä ruoilla on joitain samoja terveyshyötyjä ja piirteitä, mutta ne eivät kuitenkaan ole yhteneväisiä kahvin kanssa.

Kahvia on tutkittu valtavasti ja sille on osoitettu suuri määrä terveyshyötyjä. Toisaalta, monet tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan samanlaisia tuloksia ja tuloksissa onkin hyvin paljon vaihtelua. Tähän on olemassa muutama erittäin mielenkiintoinen syy. Ensinnäkin kahvin, kuten myös minkä tahansa muun stimulantin, vaikutukset ihmiskehon mm. hormonitoimintaan ja hermostoon ovat hyvin monimutkaisia ja kropasta riippuvaisia ja siksi niiden vaikutukset terveyteen sekä suorituskykyyn eivät ole kaikilla ihmisillä samanlaisia. Myös eri ihmisten kyky prosessoida kofeiinia saattaa vaihdella huomattavasti. Toisekseen, kahvin viljelymenetelmät, olosuhteet ja prosessointitavat voivat vaihdella merkittävästi, joka luonnollisesti heijastaa myös terveydellisiin tekijöihin (vertaa kahvia enemminkin viiniin kuin esim vehnäjauhoon). Viimeiseksi, luonnollisesti myös tutkimusmenetelmät sekä –motiivit vaikuttavat tutkimuksiin sekä niiden tuloksiin. Kuitenkin, tietyt piirteet ja ominaisuudet toistuvat useissa tutkimuksissa, erilaisilla ryhmillä ja eroavilla kahvimäärillä. Kahvi voikin tuoda sinulle ainakin seuraavia hyötyjä.

Kahvin on todettu alentavan merkittävästi riskiä sairastua 2. tyypin diabetekseen, Parkinsonin tautiin sekä Alzheimerin tautiin. Kahvia harkitaan jopa käytettäväksi Alzheimerin hoitoon tulevaisuudessa. Ehkäpä merkittävin ja yleisin pitkän tähtäimen terveyshyöty on kuitenkin sen valtava antioksidanttisisältö. Kahvissa on jopa enemmän antioksidantteja kuin vihreässä teessä tai tummassa suklaassa, mutta vieläkin merkittävämmäksi tämän asian tekee käyttömäärien suuruus. Mielestäni yllättäin, suomalaiset eivät saa keskimäärin suurinta osuutta antioksidanteistaan vihannesten ja marjojen kautta vaan KAHVISTA. Tämä ei ole vain positiivinen asia, mutta toki erittäin merkittävä antioksidanttien lähde maailman suurimmille kahvin kuluttajille. Luonnollisesti kahvin onkin todettu laskevan useiden syöpien riskiä.

Vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin ovat niin poikkeavia, että niistä tuskin voi antaa tällä hetkellä yleispätevää johtopäätöstä, mutta jotkut tulokset kertovat riskin alenevan kahvin ansiosta. Mielenkiintoisesti, toiset tutkimukset sanovat kahvin nostavan LDL-kolesterolitasoja (”paha kolesteroli”), mutta vain silloin kun kahvi on suodattamatonta.

Vaikutukset riippuvat annostuksesta, mutta nämä hyödyt ovat saatavissa silloin kun kahvin käyttö on ns. kroonista eli päivittäistä usean kupin juomista. Joissain tutkimuksissa puhutaan annostuksen olevan jopa 6-8 desilitraa, toisissa sanotaan annoksen nostamisen parista kupista olevan täysin turhaa terveyshyötyjen toivossa ja jotkut tutkimukset sanovat isojen määrien tuottavan jopa vastakkaisia tuloksia äsken mainituille. Yhteenvetona, nämä hyödyt ovat saavutettavissa luultavimmin parhaiten maltillisen, mutta päivittäin toistuvan kahvin juomisen seurauksena.

Lifted kahvi blogi

Kahvin vaikutus suorituskykyyn

Mielestäni kahvin vaikutukset terveyteen ovat mielenkiintoisia, mutta vaikutukset suorituskykyyn nousevat vielä huomattavasti kiehtovimmiksi. Suurimpana kahvin vaikuttajana suorituskykyymme on kofeiini. Kahvi sisältää merkittävän määrän kofeiinia ja koska se on tällä hetkellä 2. tai 3. juoduin neste ympäri maailman, kofeiinin vaikutukset ihmiskehoon tekevätkin kahvista maailman käytetyimmän psykoaktiivisen huumeen. Tästä isosta jopa ”huumaavasta” vaikutuksesta johtuen, suhtautuminen kahviin onkin hyvin eriävä etenkin ns. terveystietoisten keskuudessa.

Miten kofeiini sitten vaikuttaa ihmiseen? Kaikki tietävät väsymyksen tunteen ja kuinka kahvilla on tätä väsymystä poistavia vaikutuksia. Aivoistamme löytyy adenosiini-molekyylejä sekä adenosiinireseptoreja. Nämä kappaleet voivat liittyä toisiinsa ja kun se tapahtuu me tunnemme itsemme väsyneeksi. Kofeiinilla on kuitenkin kyky sekaantua tähän prosessiin. Päädyttyään aivoihin, kofeiini estää adenosiinin ja adenosiinireseptorien yhdistämisen yhdistymällä itse adenosiinireseptorien kanssa tuottaen muutaman tunnin energisyyden ja valppauden tunteen. Samalla, kofeiinin blokatessa adenosiinia, aivojen omat stimulantit (kuten dopamiini) pääsevät toimimaan tehokkaammin ja myös adrenaliinin tuotanto vahvistuu. Kahvi siis vapauttaa ja vahvistaa kropan omaa stimulanttien hyödyntämistä, ja siksi onkin ehdotettu, että kofeiini ei itsessään ole stimulantti vaan ainoastaan stimulaation mahdollistaja.

Mielenkiintoiseksi tämän prosessin kuitenkin tekee ihmisen mukautumiskyky. Kun hyödynnämme tätä väsymyksen estämis –tekniikkaa päivittäin, kroppamme mukautuu tilanteeseen, jotta se edelleen pystyisi kommunikoimaan meille väsymyksestä ja levon tarpeesta. Aivot alkavatkin tuottaa lisää adenosiinireseptoreja. Tämä selittää kahvi riippuvuuden ja toleranssin hyvin vahvasti. Yhtäkkiä ihminen väsyy helpommin jos hänen systeemissään ei ole kofeiinia ja buustiin saavuttamiseen tarvitaan enemmän ja enemmän kofeiinia. Tästä seuraa noidankehä, jota ei voi voittaa.

Ratkaisuna etsiessä näitä kahvin energiatasoja buustaavia vaikutuksia, käytön tulisikin olla maltillista ja satunnaista, kroonisen käytön sijaan. Kahvista olisi siis hyvä pitää taukoja ja käyttää sitä ainoastaan tilanteissa, joissa näet sen funktionaalisuuden hyödylliseksi. Huomaa, että tämä käyttö on nyt hyvin erilaista verrattuna terveyshyötyjen hakemiseen.

kahvi suorituskyky

Toki vaikutus suorituskykyyn johtuu myös pitkälle metaboliastamme ja kyvystämme prosessoida kofeiinia. Jotkut ihmiset kestävät kofeiinia erittäin huonosti ja jopa yrittäessä edetä totuttelun kautta, se tuottaa vain negatiivisia vaikutuksia kuten tärinää, sykkeen nousua, hikoilua ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.

Tästä prosessista ja kahvin muista vaikutuksista ihmiskehoon johtuen kahville on määritelty nippu mahdollisia hyödyntämiskohteita ja lopputulemia. Kahvilla on todettu olevan lihasväsymystä ehkäisevä vaikutus etenkin kestävyyssuorituksissa, sen on todettu vähentävän urheilusta johtuvaa lihassärkyä, parantavan palautumista rankasta urheilusuorituksesta muutaman päivän aikaikkunalla ja parantavan motivaatiota suoriutua tavoitteissa (liikunnalliset + älylliset). Kahvin on todettu myös vaikuttavan kehonkoostumukseen parinkin eri syyn myötä: kahvi nopeuttaa aineenvaihduntaa sekä vapauttaa rasvahappoja mahdollistaen rasvan tehokkaamman hyödyntämisen energianlähteenä. Kahvin on myös joissain testeissä todettu parantavan tutkittujen ihmisten kognitiivista kyvykkyyttä.

Kun puhutaan kahvista ja suorituskyvystä, on aiheellista myös taklata nesteytys ja kahvin diureettistatus. Kahvia on kritisoitu vahvasti sen kroppaa kuivuttavan ominaisuuden vuoksi, mutta aivan syyttä. Vaikkei kahvi olekaan paras nesteyttäjä, on todettu että sen diureettiset vaikutukset ovat niin mitättömät, ettei kahvikupillisen juominen kuivata kroppaa lainkaan vuorokauden aikaikkunan aikana. Diureettiset vaikutukset ollaankin saatu esiintymään vain todella suurien kofeiinimäärien avulla mitattaessa vain parin tunnin aikaikkunaa. Toki diureettiset vaikutukset voivat olla hieman vahvempia ihmisille, jotka eivät juo kahvia säännöllisesti.

Diureettisuuden sijaan kahvilla on laksatiivisia vaikutuksia, jotka voivat olla positiivisia tai negatiivisia ihmisestä ja tilanteesta riippuen. Monet kestävyysurheilijat käyttävät kahvia ennen suoritusta varmistamaan suolen tyhjentämisen, ja toki kahvista voi olla tilapäistä apua myös ummetukseen. Joillain ihmisellä vaikutukset ovat kuitenkin hyvin negatiivisia, kahvin vetäessä vatsan sekaisin ja löysäksi vaikuttaen negatiivisesti muun muassa ravinteiden imeytymiseen.

kahvi aeropress lifted

Kuinka paljon kahvia tulisi sitten käyttää?

Ensimmäiseksi on hyvä huomioida, että kahvilaaduilla sekä uuttotavoilla voi olla isoja eroja. Suomessa juodusta kahvista jopa 40% on Juhla Mokkaa ja perässä seuraavat Kulta Katriina, Presidentti jne. ”Normaaliin” kahvinkeitintyyliin uutettuna tietysti. Yhdessä tällaisessa keskivertoisessa kahvissa on n. 60-80 mg kofeiinia per desilitra. Yhdessä espressossa kofeiinia on saman verran kuin yhdessä 1,25 dl:n kahvikupissa eli 80-100 mg. Isossa Starbucks-mukissa kofeiinia on jopa 415 mg. Suurin osa Suomessa juodusta kahvista on Robusta-lajiketta ja tällä hetkellä Arabican kulutus on huomattavasti pienempää. Rankkana yleistyksenä voidaan sanoa, että Robustassa on huomattavasti enemmän kofeiinia, jopa 2 kertaa enemmän kuin Arabicassa. Muista myös, että kofeiinia löytyy myös energiajuomista, teestä, kolajuomista sekä suklaasta.

250 mg kofeiinia per päivä pidetään maltillisena määränä, kun taas päiväkohtaisena ylärajana pidetään noin 400 milligrammaa. Tämä vastaa 5-7 desilitraa kahvia per päivä riippuen kahvin vahvuudesta. Tämän määrän ylittämisellä on todettu olevan erittäin merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, kuten unettomuutta, hermostuneisuutta, levottomuutta, ärsyyntyneisyyttä, ruoansulatusongelmia, syketasojen nousemista ja kropan vapinaa. Myös jo 300-400 mg:n nauttimisen on todettu lisäävän kalsiumin poistumista kehosta virtsan mukana. Dopingiksi kofeiini lasketaan kun virtsan kofeiinipitoisuudet ovat yli 12mcg/ml, joka saavutetaan noin 8 kupilla kahvia.

Tärkeintä sinun on kuitenkin tunnustella sinun henkilökohtaista kyvykkyyttä käsitellä kahvia ja kofeiinia. Saako jo kuppi kätesi tärisemään ja keskittymisesi ailahtelemaan? Olet luultavasti herkkä kofeiinille, ja sen negatiiviset vaikutukset voittavat sen positiiviset vaikutukset. Jos päivän toinen kuppi tekee sinut hyperaktiiviseksi, pysy yhdessä ja ajoita se oikein. Jos juot yli 7 desiä kahvia, vähennä. Et taatusti saa kahvista suorituskykyä buustaavia vaikutuksia enää ja pitkäaikaisetkin terveyshyödyt alkavat kääntyä nyt negatiivisen puolelle.

Vaikka artikkelissa onkin mainittu paljon potentiaalisia hyötyjä, älä odota, että juomalla kahvia juuri sinä voisit parantaa suorituskykyäsi ja terveyttäsi. Kahvin vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja kahvilla on positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia. Merkityksellistä on tarkkailla kummat nousevat suuremmaksi.

kuinka paljon kahvia lifted

Miten ajoitan kahvin juonnin täydellisesti?

Ajoittamiseen on muutama yleispätevä suuntaviiva, jotka auttavat sinua löytämään sinulle täydellisen ajoituksen.

  • Älä juo kahvia klo 17 jälkeen lainkaan. Kofeiinilla kestää n. 6 tuntia poistua kropastasi ja sen ajan sisällä se vaikuttaa negatiivisesti kykyysi nukahtaa sekä unesi laatuun.
  • Kahvin ei kuulu olla herättäjä. Jos tarvitset kahvia aamulla heräämiseen, nukut liian vähän. Korjaa juuri ja lopeta tulipalojen sammuttelu. Mene nukkumaan aikaisemmin.
  • Käytä kahvia silloin kuin sillä on sinulle suurin merkitys. Jos haluat päästä ylös iltapäiväväsymyksestä, ajoita kahvi-iltapäivälle; Jos haluat boostia aamupäivän tietotyöurakkaan, sijoita se aamuun; Jos haluat iltapäivätreenistäsi enemmän irti, sijoita se juuri ennen harjoitusta; Jos haluat nauttia kahvin mausta ystävien seurassa, sijoita se tapaamisaikaanne. Sijoita harkiten ja muista, että jatkuva käyttö ei tuo parhaita vaikutuksia.

Viitaten kahvin energiatasoja buustaavaan vaikutukseen sekä sen riippuvuutta aihetuttavaan ominaisuuteen (adenosiini) oma suositukseni on käyttää kahvia usein, mutta kuitenkin satunnaisesti pitäen taukoja. Itse olen huomannut itselleni erittäin hyvin toimivaksi rytmiksi juoda ainoastaan yhden kupin päivässä silloin kuin tarvitsen sitä eniten (iltapäivällä) ja pitää joka viikko 1-2 päivän tauon, jolloin en käytä kofeiinituotteita lainkaan. Tämä pitää toleranssini alhaalla eikä minulla ole mitään vaikeuksia olla ilman kahvia. En siis tarvitse kahvia päästäkseni normaalille suorituskykyni tasolle.

kahvin terveyshyödyt

 

Yhteenveto

Kahvilla on potentiaalisesti valtava määrä positiivisia vaikutuksia pitkänaikavälin terveyteen sekä lyhyen aikavälin suorituskykyyn. Avaimeksi näiden hyötyjen vapauttamiseen nousee kahvin suunnitelmallinen ja järkevä hyödyntäminen. Enemmän ei ole parempi, mutta ei myöskään vähemmän. Sopivasti oikein ajoitettuna – sopivuus määrittyy sinun henkilökohtaisten tekijöiden mukaan 0-7 desilitran väliin. Kahvi on todella ansainnut paikkansa terveysruokien kategoriassa ja onhan kahvissa myös erittäin paljon fiilisteltävää. Kahvi käyttäytyy kuten myös muut stimulantit, jos annat sille liikaa valtaa, se kyllä ottaa sen sinulta. Oikein käytettynä se voi antaa paljon terveyttä, suorituskykyä ja etenkin nautintoa!

Loistavia kahvihetkiä!

Taneli Rantala Lifted kahviTaneli Rantala
Suorituskyky- ja hyvinvointivalmentaja
Lifted.fi

Tanelin ajatuksia kahvin ja treenamisen optimaalisesta yhdistämisestä pääset kuulemaan lisää sunnuntaina 24.4. Pohjoismaiden suurimmassa kahvitapahtumassa Helsinki Coffee Festivaaleilla klo 13! 

 

 

 

Lifted on valmentajatiimi, jonka tavoitteena on vapauttaa valmennettaviensa täysi potentiaali. Liftedin innostavissa valmennuksissa ihminen otetaan huomioon aina kokonaisuutena, joka hyötyy ravinnon, liikkumisen, palautumisen ja ajattelun kehittämisestä! Valmennamme sekä yksityisiä henkilöitä että työyhteisöjä, ja tunnetuimpia palvelujamme ovat tehokkaat verkkovalmennuksemme sekä innostavat live-tapahtumat, jotka ovat auttaneet jo tuhansia nostamaan elämänlaatunsa sekä suorituskykynsä uudelle tasolle. Get inspired, get Lifted!

Lähteitä:

Webster Ross G, et al. Association of Coffee and Caffeine Intake With the Risk of Parkinson Disease. May 24, 2000, 283:20
Hancock DB, et al. Smoking, Caffeine, and Nonsteroidal Anti-inflammatory Drugs in Families With Parkinson Disease. Arch Neurol. 2007;64(4):576-580.
Klatsky AL, et al. Coffee, Cirrhosis, and Transaminase Enzymes. 2006;166:1190-1195.
van Dam RM, Hu FB. Coffee consumption and risk of type 2 diabetes: a systematic review. 2005 Jul 6;294(1):97-104.
Tavani, A, et al. Coffee and tea intake and risk of oral, pharyngeal and esophageal cancer. Oral Oncol. 2003 39 (7): 695-700.
John K. Francis. Coffea arabica L. RUBIACEAE. Factsheet of U.S. Department of Agriculture, Forest Service.
Freedman N, et al.  Association of Coffee Drinking with Total and Cause-Specific Mortality.  N Engl J Med 2012; 366:1891-1904
Hamza TH, et al.  Genome-wide gene-environment study identifies glutamate receptor gene GRIN2A as a Parkinson’s disease modifier gene via interaction with coffee.  PLoS Genet. 2011 Aug;7(8):e1002237.
Gavrieli A, et al.  Caffeinated coffee does not acutely affect energy intake, appetite, or inflammation but prevents serum cortisol concentrations from falling in healthy men.  J Nutr. 2011 Apr 1;141(4):703-7.
Cornelis MC, et al. Coffee, CYP1A2 Genotype, and Risk of Myocardial Infarction. 2006;295(10):1135-1141
Wisborg K, et al. Maternal consumption of coffee during pregnancy and stillbirth and infant death in first year of life: prospective study. BMJ. 2003 326 (7386): 420.
Richelle M, et al. Comparison of the Antioxidant Activity of Commonly Consumed Polyphenolic Beverages (Coffee, Cocoa, and Tea) Prepared per Cup Serving. 2001, 49(7), pp 3438–3442
Leitzmann WF, et al. A prospective study of coffee consumption and the risk of symptomatic gallstone disease in men.1999 281:2106-12
Leitzmann MF, et al. Coffee intake is associated with lower risk of symptomatic gallstone disease in women. Gastroenterology. 2002 Dec;123(6):1823-30
Ganmaa D, Willett WC, Li TY, et al. Coffee, tea, caffeine and risk of breast cancer: a 22-year follow-up. Int  J Cancer 2008 122 (9): 2071-6.
Inoue M, Yoshimi I, Sobue T, Tsugane S. Influence of Coffee Drinking on Subsequent Risk of Hepatocellular Carcinoma: A Prospective Study in Japan. JNCI Journal of the National Cancer Institute 97 (4): 293-300
Nkondjock A. Coffee consumption and the risk of cancer: an overview. Cancer Lett. 2009 May 18;277(2):121-5.
Arab L. Epidemiologic evidence on coffee and cancer. Nutr Cancer. 2010;62(3):271-83.
Somoza V, et al. Activity-Guided Identification of a Chemopreventive Compound in Coffee Beverage Using in Vitro and in Vivo Techniques. J Agric Food Chem. 2003 51 (23), pp 6861–6869
American Association for Cancer Research Frontiers in Cancer Prevention Research Conference, Houston, Dec. 6-8, 2009.
Jarvis MJ. Does caffeine intake enhance absolute levels of cognitive performance? Psychopharmacology. 2 December 2005, 110:1-2, 45-52.
Johnson-Kozlow M, et al. Coffee Consumption and Cognitive Function among Older Adults. Am JEpidemiol 2002; 156:842-850
Lopez-Garcia E, et al. The Relationship of Coffee Consumption with Mortality. Annals of Internal Medicine 2008 Jun 17;148(12):904-14.
Koizumi A, Mineharu Y, Wada Y, Iso H et al. Coffee, green tea, black tea and oolong tea consumption and risk of mortality from cardiovascular disease in Japanese men and women. Journal of Epidemiology and Community Health 2011 65: 230-240.
Armstrong LE. Caffeine, body fluid-electrolyte balance, and exercise performance. Int J Sport Nutr Exer Metab. 2002 Jun;12(2):189-206.
Maughan RJ, Griffin J. Caffeine ingestion and fluid balance: a reviewJ Hum Nutr Diet. 2003 16(6):411–420.
Eskelinen MH, et al. Midlife Coffee and Tea Drinking and the Risk of Late-Life Dementia: A Population-Based CAIDE Study. J Alzheimers Dis. January 2009. 16(1);85-91
Cao C, et al. Caffeine suppresses amyloid-beta levels in plasma and brain of Alzheimer’s disease transgenic mice. J Alzheimers Dis. 2009;17(3):681-97.
Armstrong LE. Caffeine, body fluid-electrolyte balance, and exercise performance. Int J Sport Nutr Exerc Metab 2002;12:189-206.
Armstrong LE, et al. Fluid, electrolyte, and renal indices of hydration during 11 days of controlled caffeine consumption. Int J Sport Nutr Exerc Metab 2005;15:252-265.
Groff JL & Gropper SS. Advanced nutrition and human metabolism. 3rd Wadsworth Thomson Learning. 2000. ed.
Schubert, M., et al. A Systematic Review of the Efficacy of Erggenic Aids For Improving Running Performance. Journal of Strenght and Conditioning Research. 2013. Published Ahead of Print.
Glade MJ. Caffeine — Not just a stimulant. Nutrition. 2010;26:932.
Buss Preszler LK (expert opinion). Mayo Clinic, Rochester, Minn. Jan.13, 2014.
Caffeine. Natural Medicines Comprehensive Database. http://www.naturaldatabase.com. Accessed Jan. 8, 2014.
Retey JV, et al. A genetic variation in the adenosine A2A receptor gene (ADORA2A) contributes to individual sensitivity to caffeine effects on sleep. Clinical Pharmacology and Therapeutics. 2007;81:692.
Attwood A, et al. Differential responsiveness to caffeine and perceived effects of caffeine in moderate and high regular caffeine consumers. Psychopharmacology. 2007;190:469.
Adan A, et al. Early effects of caffeinated and decaffeinated coffee on subjective state and gender differences. Progress in Neuro-Psychopharmacology and Biological Psychiatry. 2008;32:1698.
Sigmon SC, et al. Caffeine withdrawal, acute effects, tolerance, and absence of net beneficial effects of chronic administration: Cerebral blood flow velocity, quantitative EEG, and subjective effects. Psychopharmacology. 2009;204:573.
Kabagambe EK. Benefits and risks of caffeine and caffeinated beverages. http://www.uptodate.com/home. Accessed Jan. 8, 2014.
LM Paterson, et al. Effects on sleep stages and microarchitecture of caffeine and its combination with zolpidem or trazodone in healthy volunteers. Journal of Psychopharmacology. 2009;23:487.
Sadock BJ, et al. Kaplan & Sadock’s Comprehensive Textbook of Psychiatry. 9th ed. Philadelphia, Pa.: Wolters Kluwer Health Lippincott Williams & Wilkins; 2009. Accessed Jan. 8, 2014.
Seifert SM, et al. Health effects of energy drinks on children, adolescents, and young adults. Pediatrics. 2011;127:511.
Mitchell DC, et al. Beverage caffeine intakes in the U.S. Food and Chemical Toxicology. 2014;63:136.
5-hour Energy and caffeine. http://www.5hourenergy.com/facts. Accessed Jan. 14, 2014.

Tilaa Yksi hyvinvointi -posti

Saat joka maanantai sähköpostiisi konkreettisen ja helposti käytäntöön vietävän vinkin, jolla kehität hyvinvointiasi ja suorituskykyäsi.

Yhteystiedot

Lifted Oy
Lapinlahdenkatu 3 A
00180 Helsinki

+358 (0) 44 2711 487
[email protected]

Y-tunnus: 2603736-2

Lifted lyhyesti

Lifted on valmennustiimi, joka auttaa ihmisiä olemaan parhaimmillaan joka päivä.

Lifted WAAS -työhyvinvointipalvelu tekee kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista osan työyhteisön kulttuuria ja kilpailukykyä, mikä auttaa työyhteisöä vapauttamaan täyden potentiaalinsa.