Menestyvä johtoryhmä saa aikaiseksi yhdessä enemmän kuin sen jäsenet yksinään. Johtoryhmä ei ole olemassa toimitusjohtajaa tai hallitusta varten. Johtoryhmätyöskentelyn onnistumista arvioidaan kokousten väliaikoina, ei vain kokouksissa. Toimiva johtoryhmä johtaa yhdessä, samaan suuntaan, tehokkaasti, tuloksellisesti ja toisiaan tukien. Se ei ole työyhteisöä näennäisesti johtava ryhmä, joka pitää pakollisia yhteisiä kokouksia tekemisten raportointia tai reviirien puolustamista varten.
Johtoryhmätyöskentelyn uudistuminen on menestyksen edellytys
Kuinka usein pysähdyt arvioimaan johtoryhmäsi toimivuutta ja tuloksellisuutta? Johtoryhmä, kuten mikä tahansa ryhmä, käy läpi erilaisia vaiheita. Ryhmän kokoonpanon muutokset, organisaatiouudistukset, uudet strategialinjaukset, yritysostot ja toimintaympäristön muutokset ovat tyypillisiä taitekohtia johtoryhmässä. Ainakin näissä murroskohdissa on syytä tarkastella johtoryhmän toimintakykyä ja johtamisen vaikuttavuutta. Johtoryhmätyön arviointi on paikallaan myös silloin, kun johtoryhmätyöskentelyssä ilmenee esimerkiksi seuraavia pullonkauloja ja tuloksellisuutta haittaavia tekijöitä:
- Keskinäinen kilpailu ja konfliktit
- Oman yksikön tai toiminnon vahva puolustaminen
- Johtoryhmän johtamistapa ei tue haluttua organisaatiokulttuuria ja arvoja
- Strateginen johtaminen jää liian pieneen rooliin
- Strategia ei ole riittävän selkeä tai siitä ei ole yhteistä ymmärrystä
- Huono kokousten suunnittelu ja niihin valmistautuminen
- Kokousasioiden priorisoinnin puutteet
- Vaikeus tehdä päätöksiä
- Puutteellinen päätösten toteutumisen seuranta
- Heikko sitoutuminen päätöksiin
- Johtoryhmässä käsitellyt asiat viestitään ristiriitaisesti tai päätökset toteutetaan epäyhtenäisesti
- Johtoryhmän juuttuminen vanhentuneisiin toimintamalleihin ja heikko valmius uusiutumiseen
- Johtoryhmä ei pysty tai halua delegoida ja operatiiviset asiat keskittyvät liiaksi johtoryhmälle
- Tavoiteasetanta ja/tai palkitsemiskäytännöt johtavat osaoptimointiin.
Johtoryhmä ei ole täydellinen…
Menestyvä johtoryhmä ymmärtää, että johtoryhmänä ja yksilöinä he näyttävät suuntaa ja esimerkkiä koko organisaatiossa. He tunnistavat vahvuutensa ja kehityskohteensa avoimesti ja ovat motivoituneita kehittymään niin johtajina kuin johtoryhmänä. He pystyvät tunnustamaan myös virheensä, korjaamaan huonot päätökset ja oppimaan niin epäonnistumisista kuin onnistumisista. Heidän kasvun asenteensa on uudistuvan ja uudistuvan organisaation kannustin.
…eikä johtoryhmäjäsenyys ikuinen
Johtoryhmien kokoonpanon uudistamista vaikeuttavat asenteet. Johtoryhmäjäsenyyteen liitetään edelleen statusarvoa, ja johtoryhmästä poistuminen nähdään jopa epäonnistumisena. Näin siitä huolimatta, että strategia, toimintaympäristön muutos, uudet osaamistarpeet tai jokin muu seikka vaatii johtoryhmän uudistumista myös kokoonpanon osalta. Toisinaan tilanne johtaa ryhmän paisumiseen, kun aiemmat jäsenet säilyttävät paikkansa ja ryhmään tuodaan lisää uusia jäseniä. Jos vanhojen ja uusien jäsenten roolit eivät ole riittävän selkeästi määriteltyjä, on riskinä konfliktien lisääntyminen ja niiden heijastuminen muun organisaation johtamiseen.
Johtoryhmä on projekti, sanoo Mikko Luoma johtoryhmätyöskentelyn uudistamista ja uudistumista koskevassa Liftcast-podcastissamme. Näin se todellakin on. Kannattaa kuunnella lisää Mikon mietteitä johtoryhmätyöskentelystä.
