Asiakastarinat

Case Hollolan kunta – Hybridityöllä hyvinvointia -hanke

Hybridityöhön siirtymistä voi kuvata prosessiksi ja kulttuurimuutokseksi, joka on kaikilla organisaatioilla vielä kesken. Vaikka käytössä on monenlaisia etä- ja hybridityön malleja, isotkin yritykset ja organisaatiot keräävät niistä kokemuksia edelleen. Hollolan kunnassa tarina oli hyvin tyypillinen. Tarve hybridityömallin kirkastamiselle lähti siitä, että korona-aikana saatiin hyvää kokemusta etätyöstä, joka ennen tätä oli ollut osa arkea vain pienimuotoisesti. Näitä hyviä kokemuksia työn sujumisesta myös etätyössä – ja etätyöskentelyyn liitetyn vapauden mukanaan tuomia hyvinvointitekijöitä – ei tahdottu hukata, kun toimistolle paluu jälleen mahdollistui.

Hollolassa käynnistettiin syksyllä 2021 Kevan rahoittamana Hybridityöllä hyvinvointia -hanke, jonka kokonaistavoitteena oli tuoda kuntaan uusi, hyvinvointia tukeva malli etä- ja läsnätyön yhdistämiselle. Nyt vuoden jälkeen, hankkeen lopputulemana, Hollolassa on yhteistyössä rakennetut ja käyttöönotetut onnistumista, ja ihmisten hyvinvointia tukevat rakenteet ja täysin uudenlainen asenne hybridityön tekemiselle ja johtamiselle.

Nyt vuoden jälkeen, hankkeen lopputulemana, Hollolassa on yhteistyössä rakennetut ja käyttöönotetut onnistumista, ja ihmisten hyvinvointia tukevat rakenteet ja täysin uudenlainen asenne hybridityön tekemiselle ja johtamiselle.

Hankkeella tavoiteltiin mittavaa toimintakulttuurin muutosta

Hankkeella tavoiteltava muutos oli, että organisaation johto, esihenkilöt ja hankkeeseen osallistuva henkilöstö osaavat tunnistaa ja hyödyntää hybridityön hyvät puolet, ja että jokainen hankkeen piirissä työskentelevä henkilö saa repertuaariinsa uusia työelämätaitoja ja parhaat valmiudet työskennellä hybridisti. Uudet työskentelytavat koskettavat Hollolassa noin 130 henkilöä, jotka työnsä luonteen puolesta voivat työskennellä etänä.

Asenneilmapiirin ja kulttuurin osalta toivottiin, että organisaatiossa on laajasti positiivinen suhtautuminen erilaisiin työntekemisen malleihin. Tähän panostettiin yhteisiä toimintamalleja sekä johtamis-, tiimityö- ja itsensä johtamisen taitoja kehittämällä.

Nämä hankkeen toivotut tulokset saavutettiin, ja kunnan johtaminen ja esihenkilötyö kehittyivät vastaamaan paremmin työelämän muuttuneita tarpeita. Uudessa hybridityömallissa ihmisten erilaisuus kyetään ottamaan paremmin huomioon ja henkilöstön itseohjautuvuutta tuetaan monipuolisemmin. Luottamus, avoimuus ja vapaus lisääntyivät, parantaen työhyvinvointia.

Miten tähän päästiin? Hankkeesta ja yhteistyöstä Liftedin kanssa kertomassa enemmän erityisasiantuntija Tuula Nurminen

Hybridityöhön siirtyminen voi olla hyvinkin iso toimintakulttuurin muutos, johon siirtyminen vaatii kattavan pohjatyön lisäksi erityisen paljon yhteistä keskustelua, suunnittelua, sopimista ja seurantaa. Johdon esimerkillä ja suunnan näyttämisellä on valtava merkitys, mutta yhteisellä sopimisella ja kaikkien osallistamisella saadaan aikaan merkittävimmät tulokset.

Hollolan kunnan valmennuskokonaisuus rakennettiin alusta alkaen yhteistyössä työryhmän ja osallistujien kanssa. Kunnan ohjausryhmä ja hanketiimi oli aloittanut pohjatyöt kartoitusten osalta jo hyvissä ajoin, ja pohja mahdollisimman vaikuttavan valmennuksen laatimiselle oli tarkemman suunnittelutyön alkaessa valmiina. “Panostimme alussa todella paljon valmisteluun ja suunnitteluun. Kokosimme yhteistyössä henkilöstön kanssa eri aihepiireihin sisältöä, joihin halusimme erityisesti panostaa. Etenimme tarkoituksella hitaasti ja rauhassa. Panostus näkyy nyt tuloksissa”, Nurminen kertoo prosessin alkutaipaleesta.

Lopullinen valmennuskokonaisuus rakennettiin Liftedin suositusten pohjalta, koskettaen kaikkia kolmea tärkeää tasoa – johtamista, tiimityöskentelyä ja itsensä johtamista.

Hankkeen tavoitteet saavutettiin – kunnassa täysin uudentasoinen toimintakulttuuri

Hanke onnistui Nurmisen mukaan hyvin. Onnistunutta hanketta puoltavat myös tulokset kyselystä, joka tehtiin viimeisten valmennusten jälkeen. Lähestulkoon kaikki vastanneet kertoivat, että työhyvinvointi oli parantunut hankkeen aikana.

“Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen päätavoite saavutettiin” Nurminen iloitsee. “Onnistumiseen ei tarvittu sirkustemppuja, vaan toiseen ihmiseen luottamista ja arvostamista sekä omaan työhön liittyvän päätöksenteon vapauttamista tiimeille ja yksilöille. Monelle on ollut tärkeää se, että saa itse vaikuttaa missä ja milloin voi tehdä töitä. Vapauden tunne, joka tulee tästä luottamuksesta, on lisännyt hyvinvointia. Palautteissa eniten mainittu sana oli vapaus”, Nurminen kertoo.

“Onnistumiseen ei tarvittu sirkustemppuja, vaan toiseen ihmiseen luottamista ja arvostamista sekä omaan työhön liittyvän päätöksenteon vapauttamista tiimeille ja yksilöille.”

Myönteinen kulttuurimuutos näkyi jo puolessa vuodessa hankkeen aloituksesta siinä, mistä asioista ja miten hybridityöstä Hollolassa keskusteltiin. Keskustelu oli avoimempaa ja välittämisen kulttuuri vahvistunut. Etäpalavereissa käytettiin kameroita. Tapaamisten sisältö ja fasilitointi suunniteltiin etukäteen myös vuorovaikutuksen näkökulmasta. Kokemukset itsensä johtamisesta ja työn sujuvuudesta nousivat valmennuksen aikana vahvemmalle tasolle.

Positiivista kehitystä nähtiin kaikilla kolmella tärkeimmällä osa-alueella; johtamisessa, yhteistyössä sekä henkilökohtaisissa itsensä johtamisen taidoissa. Nyt vuoden jälkeen, kunnassa on täysin uudentasoinen toimintakulttuuri hybridityön tekemiselle ja tiimeillä omat, toimivat toimintamallinsa sujuvan työskentelyn mahdollistamiseksi paikkariippumattomasti.

Positiivista kehitystä nähtiin kaikilla kolmella tärkeimmällä osa-alueella; johtamisessa, yhteistyössä sekä henkilökohtaisissa itsensä johtamisen taidoissa.

Työnteon vapautta arvostetaan – talossa ja sen ulkopuolella

Työntekijöiden ja esihenkilöiden lisäksi myös kunnan johdon näkemykset hankkeen tuloksista kulkevat samaa positiivista linjaa. Hollolan itseohjautuva työmalli on otettu ilolla vastaan, ja sen vaikutukset näkyvät myös työnantajamielikuvassa rekrytointimielessä:

“Hybridityömalli on noussut esille tavalla tai toisella joka kerta. Hakijat ovat olleet kiinnostuneita mallistamme.”, kertoo Hollolan kunnan talous- ja hallintojohtaja Turkka Rantanen.

Hybridityötä tehdään monissa muissakin organisaatioissa ja kunnissa. Joissain työpaikoissa etäpäivien pitämistä saatetaan ohjata ylhäältä ja työntekijöillä on määrätyt päivät, jolloin voivat etätöitä tehdä. Hybridimallin myötä on nähty myös ammatillisia heräämisiä, ja moni on saanut uutta virtaa työlleen. Itseohjautuva työmalli on noussut kunnan vahvuudeksi ja se on koettu todella positiivisena asiana. Työntekijät kokevat vuorovaikutuksen työyhteisössä lisääntyneen, kun he ovat tulleet kuulluksi etätyön kohdalla.

Suunnannäyttäjä muille organisaatioille

Hollolan kunta on monella tapaa edelläkävijän roolissa; erityisesti kuntasektorilla hybridityöskenlyn toimintamalleissa on vielä isoja kehitysaskelia otettavana. Hollolan mallia ei voi kuitenkaan suoraan kopioida toimivan hybridityöskentelymallin toivossa – Jokaisen organisaation pitää lähteä omista lähtökohdistaan. Sen takia kehityskokonaisuuden ja valmennusten räätälöinti on erityisen tärkeää. Hollolan kunta lähettääkin terveiset muille organisaatioille: Johdon tulisi rohkeasti uskaltaa kokeilla. Luottaa, kuunnella, päättää, ohjata ja johtaa esimerkillä. Uudistuksien ja parempien toimintamallien tavoittelu kannattaa! Kehitystoimenpiteiden hyötyjä oli nähtävissä toimenpiteiden aloittamisesta alkaen nopeastikin, ja hyödyt tulevat kumuloitumaan lähivuosien varrella.

Hollolan terveiset muille organisaatioille: Johdon tulisi rohkeasti uskaltaa kokeilla. Luottaa, kuunnella, päättää, ohjata ja johtaa esimerkillä. Uudistuksien ja parempien toimintamallien tavoittelu kannattaa!

Hanke ja toimiva yhteistyö saavat jatkoa

Loistavan kehityssuunnan tukemiseksi, systemaattinen työ työskentelyn sujuvoittamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi jatkuu. Hybridityöllä hyvinvointia –hankkeelle saatiin jatkoaikaa kevääseen 2023 ja kulttuurimuutoksen tukeminen on huomioitu Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa 2023. Jatkamalla aktiivisesti aiheen parissa tuetaan uuden toimintatavan juurtumista käytännön arjeksi. Lifted ja Hollola jatkavat kevään 2023 aikana viime vuoden aikana kertyneiden uusien toimintamallien, oppien ja saavutusten kirkastamista ja nivomista yhteen kunnan johtoryhmälle, esihenkilöille ja tiimeille järjestettävissä työpajoissa.

”On ollut ammatillinen ilo tehdä yhteistyötä. Sovitut asiat on tehty ajallaan ja tilanteita on ennakoitu. Yhteinen sävel ja ymmärrys asioista on löytynyt helposti, niin keskusteluiden kuin kuuntelemisenkin kautta.” kommentoi Nurminen yhteistyötä.

Liftedin ja Hollolan kunnan yhteistyö on koko hankkeen ajan ollut tehokasta, ketterää ja ennen kaikkea hauskaa ja kaikin puolin antoisaa! Kiitämme luottamuksesta sekä kumppanuudesta tähän asti.


Lue lisää yhteistyötarinoitamme täältä, tai tutustu valmennuksiimme palvelusivuiltamme. 

Onko teillä tarve toimintakulttuurin muutokselle? Voit olla meihin suoraan yhteydessä mailitse (jukka@lifted.fi) tai puhelimitse (+358 44 271 1487). Sparrailemme mielellämme kansanne!

Jukka Joutsiniemi

 
 

Uusimmat sisällöt:

Asiakastarinat

CASE FiMVO: Hyvin toimivasta tiimistä huipputiimiksi pitkäjänteisellä valmennuksella

Pitkäjänteinen tiimivalmennus ja coaching tukevat tiimidynamiikkaa, yhteistyötä ja valmiuksia toimia haastavissakin tilanteissa

Lue
Liftcast #30

Liftcast #31: Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa │ Alf Rehn

Alf Rehn jakaa näkemyksensä johtamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Pöydällä mm. armollisuus, yksinäisyys, nöyryys & AI johtamisessa.

Asiakastarinat

Case Mikkelin kaupunki: Kehityskeskusteluvalmennus auttaa työyhteisöä onnistumaan

Mikkelin kehityskeskusteluvalmennuksen avulla pyrittiin kehittämään edellytyksiä onnistua työssä. Korkeat tavoitteet saavutettiin!

Lue
Liftcast #30

Liftcast #30: Toimitusjohtajan teesit onnistumiseen │ Julius Manni

Liftcastissa käsitellään tällä kertaa toimitusjohtajuutta ja toimitusjohtajana onnistumista Vincitin tj Julius Mannin kanssa.

Liftcast #29

Liftcast #29: Valmentava johtaminen esihenkilön työkaluna │ Karoliina Hiekkanen

Valmentava johtaminen puhuttaa, mutta miten sitä tulisi hyödyntää oikein? Liftcast-podcastin studiossa Karoliina Hiekkanen.