Ennustaminen ja ennakointi on vaikeaa, mutta kuluneen vuoden perusteella voinee päätellä ainakin joidenkin työelämän trendien jatkuvan ja vahvistuvan tulevana vuonna. Vuosi 2023 on ollut kiihtyvien muutosten aikaa epävakaassa toimintaympäristössä. Osa yrityksistä on onnistunut kasvamaan ja tekemään hyvää tulosta, mutta monella toimialalla yleinen taloustilanne on aiheuttanut kurjistumista. Organisaatioissa on tehty paljon erilaisia toimenpiteitä muutoksiin sopeutumiseksi.

Me Liftedissä katsastimme työelämän kristallipalloa ja ennakoimme, minkälaiset trendit näkyvät johtamisessa ja työyhteisöissä vuonna 2024. Taustatietona käytimme toki mm. kuluvan vuoden tapahtumia ja arvioimme myös, mitkä vuoden 2023 ilmiöistä näkyvät tai kehittyvät alkavana vuonna. Meidän TOP 10 työelämän trendiämme ovat:

Trendi numero 1: Tekoälyn hyödyntäminen osaksi arkea

AI on ollut tänä vuonna kaikkien huulilla. Moni on jo kokeillut tekoälyä koulu-, opiskelu-, työ- tai vapaa-ajan asioiden merkeissä. Olemme nähneet myös huimaa kehitystä vuoden aikana. Tulevan vuoden aikana AI kehittyy edelleen. Käyttöliittymät tulevat yhä käyttäjäystävällisemmiksi ja mahdollisuudet monipuolistuvat. Työelämässä monet työtehtävät tulevat helpottumaan tai korvautumaan AI:lla.

Trendi numero 2: Kyvykkyys uudistaa ja uudistua korostuu

Yrityksen on oltava menestyäkseen ketterä ja reagointikykyinen, mahdollisuuksien mukaan proaktiivinen. Muuttuvassa toimintaympäristössä ja kilpailutilanteessa tarvitaan yhä enemmän kykyä uudistua ja uudistaa. Muutosten ennakointi on tärkeää. Mitä nopeammin organisaatio pystyy muuttamaan suuntaansa ja kehittymään, sitä paremmin se menestyy epävakaassa ympäristössämme. Oppiva organisaatio ei ole sanahelinää, se on olemassaolon ja kilpailukyvyn edellytys.

Trendi numero 3: Monimuotoisuus ymmärretään yhä paremmin voimavarana

Ymmärrys monimuotoisuudesta ja erilaisuudesta voimavarana kasvaa. Vastatrendinä on kuitenkin nähtävissä myös kansallismielisyys. Nähtäväksi jääkin, miten nämä trendit sopeutuvat toisiinsa tulevana vuonna. Erilaisuus nähdään organisaatioissa yhä useammin uudistumista ja menestystä edistävänä asiana, mutta monet työyhteisöt opettelevat vielä monimuotoisuuden hyödyntämistä.

Trendi numero 4: Jaksamiseen kiinnitetään huomiota

Työyhteisöt kohtaavat paineita ja muutoksia. Ihmiset elävät epävarmuudessa. Menestyvä organisaatio huolehtii työyhteisönsä ja sen jäsenten jaksamisesta. Kukin työyhteisön jäsen nähdään yksilönä, joka pystyy kohtaamaan työssään ja yksityiselämässään jaksamista verottavia asioita eri tavoin. Yksilön huomioiminen ja hänen psyykkisestä jaksamisestaan huolehtiminen ovat esihenkilön tärkeimpiä tehtäviä tulevana vuonna.

Trendi numero 5: Hybridityö löytää uomansa

Hybridityöstä tuli arkipäivää kuluvana vuonna, mutta sen toteutustapoja on vielä haettu työyhteisöissä. Organisaatiolle, tiimeille ja yksilöille soveltuvat työnteon mallit hioutuvat tulevana vuonna. “Pakkopäivät” toimistolla alkavat muuttua yhä useammin vapaaehtoisiksi, kun ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia. Toisaalta osa jää pysyvästi kokonaan etätyöhön. Esihenkilöiden on nyt viimeistään uudistettava omaa johtamistaan hybridityötä ja ennen kaikkea erilaisia tiimejä ja yksilöitä palvelevaksi.

Trendi numero 6: Suorituksen ja muutosjohtamisen taidot nousevat uuteen arvoonsa

Muutosjohtamisen taidoista on puhuttu vuosikymmenien ajan, mutta nyt ne yhdistyvät suorituksen johtamiseen. Muutosjohtamisessa korostuvat työyhteisön, tiimien ja yksilöiden hyvän tai jopa erinomaisen suorituksen edellytysten luominen. Suorituksen johtaminen ei ole jälkijunassa johtamista, huonoihin suorituksiin puuttumista. Suorituksen johtamisella mahdollistetaan tarvittavien muutosten toteutus ennalta.

Trendi numero 7: Johtoryhmissä tuulee

Muutokset näkyvät organisaatioiden johtoryhmissä. Toimitusjohtajat vaihtuvat ja johtoryhmien kokoonpanot uudistuvat kuluvan vuoden tapaan myös ensi vuonna. Tämä on tyypillistä aikoina, jolloin taloustilanne on vaikea ja organisaatiot joutuvat kamppailemaan jopa olemassaolostaan. Toivottavasti vuonna 2024 kuitenkin ymmärretään, että johtoryhmän uudistumisen perustana on uusi tai päivitetty strategia eivätkä johtoryhmän kokoonpanon muutokset ole pelkästään seuraus taantumasta tai huonoista tuloksista. Olennaisinta on kyetä uudistamaan toimintaa. Siihen tarvitaan strategiaa kyvykkäästi toteuttava johtoryhmä.

Trendi numero 8: Yrittäjämäinen toiminta monipuolistuu ja laajenee

Uudet sukupolvet suhtautuvat yrittäjyyteen ja polveilevaan työuraan aiempia sukupolvia avoimemmin. Yrittäjyys nähdään mahdollisuutena, samoin useat erilaiset työurat ja tehtävät, jopa samanaikaisesti. Yksilöllisiä mahdollisuuksia toteuttaa itseään arvostetaan. Työllistyminen mielekkäisiin tehtäviin voi toteutua monia erilaisia reittejä pitkin. Myös organisaatiot monimuotoistuvat. Työyhteisöissä toimivat yhä useammin rinta rinnan työsuhteiset, yrittäjät, freelancerit, verkostot ja kumppanit. Joustavuus palvelee parhaimmillaan niin yksilöitä kuin organisaatioita. Toisaalta haasteita saattaa myös ilmetä, sillä sitoutuminen organisaatioon voi heikentyä. Motivaatiota edistävän yhteisöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan uudenlaista johtamista.

Trendi numero 9: Psykologista turvallisuutta edistetään työyhteisöissä

Epävarmuus ja erilaiset uhat toimintaympäristössä heikentävät ihmisten turvallisuuden tunnetta. Maailmantilanne huolestuttaa ja pelko työpaikan menettämisestä kasvaa. Vaikka edellä kuvattu yrittäjämäinen toiminta yleistyy entisestään, on edelleen monelle tärkeintä saada varmuus oman työn jatkumisesta ja säännöllisestä taloudellisesta turvasta. Toisaalta työyhteisöissä tarvitaan juuri nyt erityisen paljon kehittymistä ja uudistumista. Psykologinen turvallisuus edistää innovatiivisuutta, yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta organisaatioissa. Vaikeina aikoina johto ja esihenkilöt eivät voi eristäytyä pohtimaan selviämisstrategioita neuvotteluhuoneisiin. Juuri nyt tarvitaan yhteisön voimaa ja kyvykkyyttä ja esihenkilöiden kannustusta, tukea ja rohkaisua.

Trendi numero 10: Tunneälyä tarvitaan lisää

Viimeinen trendimme tiivistää yhteen useimmat edellä mainituista trendeistä. Tunneälykäs johtaminen ja toiminta edistää vuorovaikutusta ja psykologista turvallisuutta työyhteisöissä. Tunneälykäs esihenkilö tuntee itsensä, ymmärtää omia tunteitaan sekä muiden reaktioita ja niiden taustalla olevia tunteita ja persoonallisuutta. Tunteita ei kielletä, sen sijaan ne nähdään työpaikan voimavarana. Myös haasteelliset tilanteet osataan käsitellä rakentavasti, ratkaisuja tuottaen. Työpaikan tunneilmasto kannustaa avoimuuteen ja edistää keskinäistä luottamusta. Inhimillisyys näkyy johtamisessa ja koko organisaation toiminnassa.

Ennakoitko samoja trendejä alkavalle vuodelle? Näetkö omassa organisaatiossasi muita vahvoja trendejä? Keskustelemme mielellämme lisää kanssasi vuoden 2024 näkymistä ja mahdollisuuksista!