Johtaminen

Tekoälyn hyödyntäminen on johtamiskysymys – miten toimia AI-ajan esihenkilönä?

Toteuttamamme Suuri Johtoryhmätutkimus 2026 osoittaa organisaatioiden olevan vielä varhaisessa vaiheessa AI-johtamisessa. Tulosten mukaan tekoäly on jo käytössä organisaatioissa, mutta suurimmassa osassa vielä erilaisina irrallisina kokeiluina sekä työnteon helpottajina ja nopeuttajina yksittäisten henkilöiden tai tiimien toimesta.

Tekoälyn myötä organisaatioilta vaaditaan ehkä enemmän muutoskyvykkyyttä ja uudistumista kuin koskaan aiemmin. AI ei ole ohjelmistoprojekti, joka otetaan käyttöön muutamissa viikoissa tai kuukausissa. Kyse on muutoksesta, joka vaikuttaa strategiaan, organisaatiokulttuuriin, osaamiseen, prosesseihin, työtapoihin ja rooleihin. Mitä hitaammin organisaatio ja esihenkilöt tarttuvat AI-ajan mahdollisuuksiin, sitä enemmän he jäävät AI:n kehityksessä muiden jälkeen.

Tämä on nimenomaan johtamishaaste, ei haaste oppia uuden teknologian käyttöä. Johtamisen ja esihenkilötyön uusia linjauksia ja käytänteitä sekä taitojen kehittämistä tarvitaan johtoryhmästä lähtien. Monessa organisaatiossa ollaan epätietoisia siitä, miten AI-muutosta tulisi johtaa ja kuinka tekoäly huomioidaan esihenkilötyössä. Tätä tarkoitusta varten laadimme käytännönläheisen Esihenkilön käsikirja AI-ajassa johtamiseen. Käsikirja havainnollistaa konkreettisilla esimerkeillä ja malleilla, miten tekoälymuutosta johdetaan ja kuinka se huomioidaan johtamisen ja esihenkilötyön kehittämisessä.

Johtoryhmä toimii AI-muutoksen suunnannäyttäjänä

AI-muutokset edellyttävät johtoryhmän yhteistä näkemystä tekoälyn strategisesta ja operatiivisesta roolista organisaatiossa. Johtoryhmä luo puitteet, joissa AI:n käyttöönotto on hallittua, tavoitteellista ja ihmislähtöistä. Tämä edellyttää tekoälymuutokselle laadittua johtamisstrategiaa, joka sisältää seuraavat elementit:

1.  Rooli organisaatiossa: onko AI apuri, tuottavuustyökalu, kilpailuetu vai kaikkia näitä? Ilman yhteistä määritelmää jokainen yksikkö rakentaa oman todellisuutensa.

2.  Rajat: päätä, mitä AI ei tee. Mitä asioita, toimintoja ja päätöksiä ei ulkoisteta AI:lle? Missä ihminen on aina viimekätinen arvioija? Tämä rakentaa luottamusta henkilöstössä.

3.  Oppiminen: luo tilaa kokeiluille, epäonnistumisille ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle.  Rakenna pitkäjänteisesti koko organisaation oppimisen kulttuuria ja uudistumiskyvykkyyttä.

AI edistää parhaimmillaan esihenkilötyön laatua, ei vain tehokkuutta

Tekoälyn hyödyt työn tehostamisessa nousevat usein keskustelussa ensimmäisenä esille. AI auttaa esihenkilöä muun muassa erilaisten rutiinimaisten tehtävien nopeuttamisessa tai automatisoinnissa. Tämä vapauttaa esihenkilön aikaa varsinaiseen johtamistyöhön, joka jää helposti toissijaiseksi esihenkilön keskittyessä omiin asiantuntija-, projekti- tai muihin velvoitteisiinsa.

Kun esihenkilön työn laadun parantaminen pysyy ensisijaisena tavoitteena, ei ajauduta tilanteeseen, jossa esihenkilön keskeisimpiä tehtäviä ulkoistetaan AI:lle. Tekoäly ei kykene asettumaan muiden ihmisten asemaan, se ei ymmärrä ihmisten persoonallisuutta ja persoonallisuudesta kumpuavia erilaisia, kokemusperäisiä ja tilannesidonnaisia käyttäytymis- ja ajattelumalleja. Se ei korvaa esihenkilön ihmistuntemusta eikä kykyä ymmärtää yksilöllisiä tilanteita ja tarpeita. AI ei tee päätöksiä esihenkilön puolesta. Se voi auttaa tunnistamaan päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja esittää päätösehdotuksia, mutta lopullinen vastuu päätöksistä on aina esihenkilöllä.

AI-ajan kymmenen keskeisintä esihenkilön taitoa

Esihenkilön olennaisin taito AI-aikana ei ole AI-teknologiaosaaminen. Esihenkilön ei tarvitse olla se, joka kokeilee ensimmäisten joukossa AI:n uusia mahdollisuuksia ja jakaa tietoa ja oppeja kokemuksistaan. Olennaisempaa on johtaa organisaatiota muutoksessa ja edistää pitkäjänteisesti organisaation muutoskyvykkyyttä, kehittymistä ja oppimista, niin AI:n hyödyntämisessä kuin muiden toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten keskellä.

Esihenkilön 10 keskeisintä taitoa AI-ajan johtamisessa ovat:

  • Muutoksen lukeminen
  • Inhimillinen ankkurointi epävarmuudessa
  • Oppimisen johtaminen
  • Päätöksenteko epävarmuudessa
  • Merkityksellisyyden johtaminen
  • Teknologinen lukutaito
  • Yhteistyön orkestrointi (ihminen + AI)
  • Eettinen harkintakyky
  • Muutosenergian johtaminen
  • Vaikuttava viestintä

Edellä mainittuja keskeisiä taitoja on avattu tarkemmin ”Esihenkilön käsikirja AI-ajassa johtamiseen”. Käsikirjaan sisältyvä arviointi auttaa tunnistamaan esihenkilön vahvuuksia ja kehityskohteita AI-ajan toimintaympäristössä.

AI:n kehitysvauhti haastaa organisaatioiden muutoskyvykkyyden

Kuten kaikkien uusien teknologioiden myötä tulevat muutokset herättävät organisaatiossa erilaisia tunteita. Muutos voi herättää epäilyä, huolta tai vastustusta. Se on hyvin tavallinen reaktio tilanteissa, joissa tutut toimintatavat, roolit tai olosuhteet muuttuvat tavoilla, joita ei ennakkoon tarkkaan tiedetä. Yleisiä huolenaiheita ovat esimerkiksi:

  • Epäedulliset vaikutukset omaan työhön ja työn mielekkyyteen
  • Työpaikan menetyksen pelko
  • Tutun tiimin ja työyhteisön muuttuminen
  • Huoli oman osaamisen riittävyydestä ja kyvystä oppia uutta
  • Kokeilemisen ja mahdollisten virheiden pelko
  • Lisääntyvä valvonta omassa työssä ja oman yksityisyyden menettäminen
  • Epäilykset siitä, että muutosten taustalla on päätöksiä, joiden perusteluja ei kerrota

Työpaikkaa ja roolimuutoksia koskevaa keskustelua ei pidä vältellä. Mitä enemmän organisaation jäsenet pääsevät turvallisessa ympäristössä itse kokeilemaan AI:n käyttöä, sitä paremmin heille avautuvat AI:n mahdollisuudet. Turvallisuuden tunnetta tuetaan luomalla näkyvät raamit ja pelisäännöt AI:n käyttöönotolle. Näitä ovat esimerkiksi:

  • AI:n käyttötarkoitukset: mihin tekoälyä käytetään ja mihin sitä ei käytetä
  • Tietoturvaan ja -suojaan liittyvät ohjeet
  • Vastuut: kuka tai ketkä kantavat vastuun AI:ta koskevista päätöksistä ja myös mahdollisista virheistä
  • Kokeilut: miten kokeiluja tehdään ja miten niiden tuloksia, oppeja ja erehdyksiä käsitellään

Konkreettinen toimintasuunnitelma tekee näkyväksi edessä olevat vaiheet ja oman roolin muutoksissa. Seuranta, tuki, koulutus, ohjeistus sekä systemaattinen viestintä ovat muutosjohtamisen peruspilareita myös AI:n käyttöönotossa.

AI-hankkeissa suurimmat haasteet liittyvät usein ihmisten toimintatapojen muuttamiseen, joten muutosjohtamisen kyvykkyys on keskeinen menestystekijä. AI-muutoksessa korostuu esihenkilön kyvykkyys luoda edellytyksiä onnistumiselle: selkeyttää suuntaa, tukea työn tekemistä ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan. Suorituksen johtamisessa korostuu tulosten ja tuottavuuden rinnalla inhimillisyys, yksilöllisyys ja joustavuus.

Konkreettisten suunnitelmien ja valmennuksen avulla voidaan syventää ymmärrystä muutoksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja kehittää esihenkilöiden valmiuksia johtaa AI-ajan muutoksia ja tukea henkilöstöä muutoksessa.

Kehitetään yhdessä strategiaanne edistävää AI-ajan johtamista

Suunnittelemme ja toteutamme ratkaisut aina organisaation tilanteen ja tarpeiden pohjalta. Samalla varmistamme, että kokonaisuus tukee organisaation strategiaa ja tavoitekulttuuria. Kartoitamme lähtötilannetta yhdessä asiakkaan kanssa hyödyntäen esimerkiksi kyselyitä ja haastatteluita. Kartoitus toimii myös orientoivana ja sitouttavana elementtinä edistäen esihenkilöiden ymmärrystä muutostarpeista niin henkilökohtaisella kuin organisaation tasolla. Rakennamme kartoituksesta syntyvän analyysin perusteella organisaationne tilanteeseen parhaiten soveltuvan AI-ajan johtajuutta edistävän valmennuskokonaisuuden.

Ota meihin yhteyttä täältä.

Lue myös:

Liftcast #61

Liftcast #61: Johtamisen muutos AI-ajassa │ Mika Ruokonen

Mitä AI‑natiivi organisaatio tarkoittaa ja miten tekoäly muuttaa johtamista? Mika Ruokonen avaa tekoälyn vaikutuksia rooleihin ja strategisiin valintoihin.

Johtaminen

Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää johdon linjauksia

Tekoäly vaikuttaa johtoryhmien työhön ja vauhdittaa organisaatioiden uudistumista, tuoden mukanaan uusia mahdollisuuksia päätöksentekoon ja kehittämiseen.

Lue
Johtaminen

Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen 360-arvioinnilla

360-arviointi nostaa johtamisen kehittämisen uudelle tasolle ja antaa suunnan konkreettisille toimenpiteille.

Lue
Johtaminen

Liftedin valmennusprosessi: asiakas keskiössä alusta loppuun

Liftedin johtamisen valmennus rakentuu selkeästä ja vaikuttavasta prosessista. Tässä artikkelissa avataan valmennuksen keskeisimmät vaiheet.

Lue
Johtaminen

Moderni suorituksen johtaminen on onnistumisen johtamista

Moderni suorituksen johtaminen auttaa esihenkilöä onnistumaan ja organisaatiota menestymään kestävästi muuttuvassa toimintaympäristössä.

Lue
Liftcast #32

Liftcast #32: Tekoälyn hyödyntäminen tietotyössä │ Antti Merilehto

Liftcast-podcastissa puhutaan AI:n eli tekoälyn hyödyntämisestä tietotyössä. Studiossa Taneli Rantalan seurassa Antti Merilehto.

Uusimmat sisällöt:

Johtaminen

Tekoälyn hyödyntäminen on johtamiskysymys – miten toimia AI-ajan esihenkilönä?

AI muuttaa esihenkilötyötä ja vaatii uudenlaista muutoskyvykkyyttä sekä ihmisten johtamisen taitoja. Tutustu keskeisimpiin taitoihin.

Lue
Liftcast #67

Liftcast #67: Johtajana kasvamisen polku │ Sari Venäläinen

Sari Venäläinen kertoo johtajaksi kasvamisesta ja rohkeudesta sekä siitä, miten yrityskulttuuri ja muuttuva työelämä haastavat johtajaa kehittymään.

Johtaminen

Modernin esihenkilön kyvykkyydet punnitaan arjen johtamisteoissa 

Moderni esihenkilö on suunnan näyttäjä, mahdollistaja ja valmentaja. Tutustu modernin esihenkilötyön tärkeimpiin kyvykkyyksiin.

Lue
Asiakastarinat

Case KSS Energia: Johtamisen uudistaminen strategialähtöisesti

KSS Energian johtamista kehitettiin määrittelemällä yhteisiä johtamisperiaatteita, uudistamalla johtamisjärjestelmää ja vahvistamalla johtoryhmätyöskentelyä.

Lue
Johtaminen

Toimitusjohtajien perspektiivi Suuren Johtoryhmätutkimuksen tuloksiin -tallenne

Taneli Rantala keskustelee Heidi Stirkkisen ja Mikael Rautasen kanssa johtoryhmätyöstä, tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista ja johtoryhmien kehityspotentiaalista.

Lue