Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Taidemuseoiden lisäksi Kansallisgallerian vastuulla on kaksi kokoelmaa: Kansallisgallerian kokoelma ja Valtion taideteostoimikunnan kokoelma.
Kansallisgalleriassa haluttiin panostaa johtamisen kehittämiseen siten, että johtaminen ja esihenkilötyö tukevat strategiaa, arvoja ja organisaation sisäistä yhteistyötä mahdollisimman hyvin. ”Lähtökohtanamme oli strateginen tavoite kehittää Kansallisgallerian yhteisökulttuuria yhtenäistämällä johtamista ja johtamiskäytäntöjä johtamisperiaatteiden avulla”, kertoo Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä.
Kansallisgallerian johtamisperiaatteet oli laadittu muutamia vuosia aiemmin, mutta niiden päivittämiselle oli tunnistettu selkeä tarve. Hankkeen edetessä päivitys kasvoi kokonaiseksi johtamisperiaatteiden uudistukseksi.
Ymmärrystä johtamisen nykytilasta tarvitaan eri näkökulmista
Johtamisperiaatteiden muodostaminen käynnistettiin johtamisen ja esihenkilötyön nykytilan analysoinnilla. Alkukartoituksella selvitettiin koko esihenkilökunnan näkemyksiä johtamisesta sekä esihenkilötyön kehitystarpeista.
Johtoryhmä hyödynsi alkukartoituksen tuloksia ja analysoi lisäksi esihenkilötyötä useista näkökulmista. Johtamisen kehitystarpeita arvioitiin niin strategisen johtamisen ja arvojen kuin johtoryhmätyöskentelyn näkökulmista.
Käytännössä koko Kansallisgallerian johtamisjärjestelmä asetettiin suurennuslasin alle.
”Hankkeen eräänlaisena sivutuotteena saimme määritettyä mm. selkeämmät päätöksentekoprosessit ja -vastuut. Se selkeytti vastuita organisaatiossamme eri osastoissa ja osastojen välillä”, kertoo Kimmo Levä.
Johtamisen periaatteet muotoutuvat keskusteluissa
Kun yhteinen ymmärrys johtamisen nykytilanteesta oli saatu aikaiseksi, ryhdyttiin hahmottamaan tahtotilaa: minkälainen johtaminen ja esihenkilötyö edistäisivät parhaiten Kansallisgallerian strategiaa, arvoja ja yhteisöllisyyttä. Kaikki esihenkilöt osallistuivat yhteiseen tilaisuuteen, jossa määriteltiin Kansallisgallerian johtamisen tavoitetilaa alustavien johtamisperiaatteiden muodossa.
Johtamisperiaatteiden muodostamisessa on tarpeen arvioida ja muokata periaatteita riittävän monesta näkökulmasta ja useaan kertaan. Näin periaatteet saadaan oman organisaation näköisiksi ja oloisiksi ja edistetään jokaisen esihenkilön sitoutumista niihin.
Alustavien johtamisperiaatteiden täsmentämistä jatkettiin johtoryhmässä, jonka jälkeen päivitetyt versiot johtamisen periaatteista vietiin arvioitaviksi Kansallisgallerian osastojen johtoryhmiin.
Osastojen johtoryhmien kommenttien perusteella johtoryhmä sai lisätietoa siitä, miten johtamisperiaatteiden sisältö ja viestit ymmärretään ja miltä osin tarvitaan lisämuokkauksia. Viimeistellyt ja valmiit johtamisperiaatteet hyväksyttiin johtoryhmän ja hallituksen kokouksissa.
Johtamisperiaatteet viedään arjen esihenkilötyöhön
Johtamisperiaatteiden valmistuttua oli aika palata jälleen koko esihenkilökunnan voimin pohtimaan, kuinka johtamisperiaatteet saadaan toteutumaan koko Kansallisgalleriassa ja jokaisen esihenkilön toimesta. Johtamisperiaatteiden toteutusta arjessa sanoitettiin yhteisesti ja samalla suunniteltiin tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä. Lisäksi kukin esihenkilö arvioi omaa toimintaansa suhteessa johtamisperiaatteisiin, tunnistaen vahvuuksiaan ja omia kehitysalueitaan.
Toimenpiteitä johtamisperiaatteiden viemiseksi käytäntöön ryhdyttiin toteuttamaan Kansallisgalleriassa välittömästi. Johtamisperiaatteet on nivottu johtamiseen ja esihenkilötyöhön monesta näkökulmasta. Ne ovat isossa roolissa myös tulevissa esihenkilövalmennuksissa ja uusien esihenkilöiden perehdytyksessä.
Asiantuntijaorganisaatioissa tarvitaan panostuksia johtamiseen
Asiantuntijaorganisaatiossa johtajat ja esihenkilöt ovat usein taustaltaan kokeneita asiantuntijoita. Lainsäädäntö saattaa edellyttää tiettyä substanssiosaamista johtamisroolissa. Näin on esimerkiksi museolaissa, joka koskee Kansallisgalleriaa. Esihenkilötyö vaatii puolestaan omaa erityistä osaamistaan ja siksi myös asiantuntijaesihenkilöiden on tärkeää saada tukea, ohjausta ja valmennusta johtamisroolissaan. ”Johtamisroolia ja sen merkitystä on tärkeä vahvistaa asiantuntijaorganisaatiossa. Laadukas ja yhtenäinen johtamistapa varmistaa sen, että henkilöstö kokee tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti organisaation kaikissa osissa”, kiteyttää Kimmo Levä.
Tarvitsetteko asiantuntevaa kumppania kasvuun, muutokseen tai haastavaan tilanteeseen?
Sparrailemme mielellämme kanssanne. Ota yhteyttä Jukkaan, niin jutellaan lisää!
Jukka Joutsiniemi
Co-founder
Työyhteisöjen kehittäjä
Tai varaa aika suoraan kalenteristani
ilmaiselle sparraukselle tästä
