Ymmärtääkö johtoryhmä oman merkityksensä organisaation menestyksen kannalta? Onko johtoryhmä aito, samaan päämäärään yhteisvoimin tähtäävä tiimi vai ryhmä yhteen kokoontuvia johtajia? Nämä ovat kysymyksiä, joita jokaisen johtoryhmän kannattaa pohtia aika ajoin.
Johtoryhmä on todellakin organisaation tärkein tiimi. Ei siksi, että siihen olisi koottu työyhteisön kyvykkäimmät yksilöt, vaan siksi, että sen toiminta määrittää koko organisaation suunnan ja menestyksen. Johtoryhmän rooli ei kuitenkaan perustu jäsenten asemaan, tietoon tai taitoon, vaan siihen, miten hyvin se onnistuu yhdistämään erilaiset näkemykset ja osaamiset yhteisen tavoitteen eteen. Johtoryhmä ei ole kaiken kattava ratkaisupankki tai ylivoimainen päätöksenteon koneisto, vaan tiimi, jonka arvo mitataan sen kyvyssä tehdä valintoja yhdessä ja sitoutua niihin.
Johtoryhmäpositio ei tuo mukanaan automaattisesti kyvykkyyttä toimia johtoryhmässä. Hyvä johtaja voi olla huono johtoryhmän jäsen. Hyvistä johtajista koostuva johtoryhmä voi epäonnistua, jos se ei kykene toimimaan johtoryhmänä. Kyvykäs organisaatio voi toimia tehokkaasti ja laadukkaasti huononkin johtoryhmän alaisuudessa, mutta vain lyhytaikaisesti.
Johtoryhmän päämäärättömyys murentaa organisaation perustuksia
Johtoryhmän yhteisen päämäärän puuttuminen ja siitä usein aiheutuva epäjohdonmukainen päätöksenteko johtavat organisaation tavoitteellisuuden ja tehokkuuden murenemiseen. Itseohjautuvat henkilöt alkavat toimia omien, itse asettamiensa tavoitteiden mukaisesti, kun taas johtamista ja ohjausta odottavat yksilöt saattavat lamaantua. Johtoryhmän jäsenet viestivät tavoitteista ja päätöksistä kukin omalla tavallaan. Toiminnot, tiimit ja yksilöt eriytyvät. Ristiriitoja ilmenee useammin, turhautuminen purkautuu vuorovaikutuksessa ja ilmapiiri heikkenee. Työpaikan vaihtoa harkitaan yhä useammin. Ongelmat alkavat näkyä organisaation ulkopuolella esimerkiksi asiakassuhteiden hoidossa ja toiminnan laadussa. Tuloskunto heikkenee, organisaatio menettää kilpailukykyään ja asemaansa markkinoilla sekä osaamista muualle hakeutuvien työntekijöiden myötä.
Voi tuntua itsestään selvältä, että johtoryhmällä on yhteinen päämäärä. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaikka strategisen tahtotilan ja tavoitteiden määrittämiseen olisi johtoryhmässä käytetty paljon aikaa. Syynä voi olla se, että selkeitä valintoja ja myös poisvalintoja strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi ei ole tehty. Tavoitteet ja niiden seuraamiseksi mietityt KPI-mittarit eivät anna vastauksia siihen, miten tavoitteet saavutetaan. Tämän vuoksi strategian konkretisointiin, todellisiin valintoihin ja priorisointeihin kannattaa käyttää aikaa jokaisessa johtoryhmässä. Tämä mahdollistaa johdonmukaisen päätöksenteon, jossa päätökset perustuvat strategiaan.
Mikromanageeraava johtoryhmä ei hyödynnä ja kasvata organisaation kyvykkyyttä
Toiminnan tehokkuus ja sujuvuus kärsivät, jos operatiiviset asiat päätyvät jatkuvasti johtoryhmän käsittelyyn. Näin käy esimerkiksi silloin, kun johtoryhmän rooli ja tehtävät sekä organisaation päätöksentekoprosessit ja -vastuut eivät ole selkeitä. Toisinaan voi olla kyse siitä, että johtoryhmä ei syystä tai toisesta luota päätöksentekoon muualla organisaatiossa. Esihenkilöiden, kuten myös johtoryhmän jäsenten voi olla vaikeaa siirtyä pois mukavuusalueeltaan sellaiseen rooliin, jossa he eivät ole (eikä heidän tarvitse olla) perillä kaikista yksityiskohdista ja organisaation tapahtuvista asioista.
Mikromanageeraus on termi, jonka kuulee valitettavan usein johtoryhmistä puhuttaessa. Mikromanageeraava tai lillukanvarsiin aikaansa käyttävä johtoryhmä tekee karhunpalveluksen itselleen ja organisaatiolle. Se ei anna organisaatiolle mahdollisuuksia autonomiaan, asiantuntemuksen ja osaamisen monipuoliseen käyttämiseen ja kyvykkyyden kasvattamiseen Johtoryhmän kokousten jatkuva venyminen, johtoryhmän kuormittuminen, asioiden siirtyminen kokouksesta toiseen ja päätöksenteon hitaus ovat yleisiä merkkejä siitä, että johtoryhmän rooli, tehtävät, käsiteltävät asiat ja päätöksenteko vaativat kriittistä arviointia.
Johtoryhmän katse tulevaisuuteen
Johtoryhmältä vaaditaan muutosjohtamisen taitoja. Strategian toteuttaminen on käytännössä strategian edellyttämien muutosten ja uudistusten johtamista. Samaan aikaan tarvitaan kyvykkyyttä ennakoida, tunnistaa ja arvioida sisäisessä ja ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvia asioita. Peruutuspeiliin keskittyvä johtoryhmä tutkii raportteja ja tekee usein johtopäätöksiä pelkästään tapahtuneiden asioiden perusteella. Johtoryhmässä saatetaan luottaa liikaa siihen, että oma kokemusperäinen tieto mahdollistaa parhaan näkemyksen myös tulevaisuutta koskien.
Kun johtoryhmän katse on enemmän menneisyydessä ja nykyisyydessä tulevan sijaan, ei toimintaympäristössä tapahtuviin asioihin kyetä reagoimaan ketterästi tai parhaimmassa tapauksessa valmistautumaan proaktiivisesti. Strategiatyön yhteydessä tehty markkina- ja kilpailuympäristön analyysi voi vanhentua päivässä. Oma kilpailukyky voi rapautua nopeasti markkinan muutosten myötä. Yrityksiä ja jopa kokonaisia toimialoja häviää uusien liiketoimintamallien, teknologioiden tai innovaatioiden myötä.
Toimintaympäristön arviointi ja ennakointi sekä toiminnan proaktiivinen kehittäminen eivät ole vain johtoryhmän tehtäviä. Kehitysmyönteisyys, innovatiivisuus, uteliaisuus uusia asioita kohtaan ja muutoskyvykkyys ovat edelläkävijäorganisaatioiden kulttuurisia ominaisuuksia. Johtoryhmä toimii tässä suunnannäyttäjänä kääntämällä katseensa menneestä tulevaan ja ymmärtämällä organisaation dynaamisen muutoskyvykkyyden merkityksen eli sen, miten organisaatio oppii, uudistuu ja sopeutuu jatkuvasti muuttuvaan ympäristöön
Johtoryhmä, ymmärrä merkityksesi!
Edellä on kuvattu joitakin esimerkkejä johtoryhmän merkityksestä liiketoiminnan ja organisaation johtamisessa sekä menestyksen rakentamisessa. Johtoryhmä ei aina itse tunnista, mihin kaikkeen ja millä eri tavoin sen vaikutusvalta ulottuu. Johtoryhmän toiminnan vaikutukset eivät liity vain johtoryhmäkokouksiin ja niiden sisältöön. Johtoryhmäläiset ovat johtoryhmän edustajia ja sanansaattajia joka hetki, kokousten ulkopuolella. Usein juuri tämä johtoryhmäläisten arjen toiminta todentaa sen, kuinka hyvin johtoryhmä tosiasiassa toimii tiiminä. Johtoryhmän on siis pysähdyttävä säännöllisesti arvioimaan omaa toimintaansa, ei vain strategian vaan myös yhteisen kulttuurin ja yhteistyön näkökulmasta. Todella vaikuttava johtoryhmä johtaa ensin itseään tiiminä, ennen kuin se johtaa muita.
Ladattavaa materiaalia tueksesi:
Tarvitsetteko asiantuntevaa kumppania kasvuun, muutokseen tai haastavaan tilanteeseen? Sparrailemme mielellämme kanssanne. Ota yhteyttä Jukkaan, niin jutellaan lisää!
Jukka Joutsiniemi
Co-founder
Työyhteisöjen kehittäjä
Tai varaa aika suoraan kalenteristani
ilmaiselle sparraukselle tästä
